Mennyt teko ahdistaa

Mennyt teko ahdistaa

Käyttäjä jeijei1 aloittanut aikaan 23.08.2014 klo 16:38 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä jeijei1 kirjoittanut 23.08.2014 klo 16:38

Hassua miten vuosien takainen yksi yö on yhtäkkiä palannut kummittelemaan mieleeni ja ahdistamaan ihan älyttömästi. Kyseessä on ensimmäinen seksikokemukseni, joka tapahtui ulkomailla epäilemättä maksullisen seuralaisen kanssa. En ymmärrä miksi annoin itseni viedä tuon tilanteen loppuun asti. Nyt vuosien jälkeen tuo känninen kokemus on alkanut kaduttaa ja ahdistaa ja painaa omatuntoani niin paljon, että tuntuu ettei muuta pysty ajattelemaankaan. Mitään muuta ei jäänyt kuin henkiset ikävät muistot, mutta silti en mitään toivo niin kuin tuon teon peruuttamista. Rintaan pistää, ruoka ei maistu ja tuntuu, että mitä enemmän asiaa ajattelen niin sitä enemmän se lamaannuttaa minut ja saa tuntemaan itseni huonoksi ihmiseksi.

En ollut edes aivan nuori enää silloin, mutta tarpeeksi nuori kuitenkin, etten ollut vastuussa elämästäni kellekään muulle kuin itselleni. Olin lapsellinen ja kokeilunhaluinen, en halunnut kenellekään silti koskaan pahaa, enkä usko niin tehneenikään. Tapahtuman jälkeen kun olin varmistanut, etten saanut tauteja, jätin asian sivummalle eikä se vaivannut mieltäni kuin ajoittain. Nyt myöhemmin kun on tullut järkeä päähän ja muutenkin aikuistunut niin tuo kokemus on alkanut pyöriä päässä enenevässä määrin ja aiheuttanut järkyttävän huonon omatunnon. Pakko avautua jonnekin, kun ei tällaisesta asiasta oikein osaa kenenkään kanssa ääneen keskustellakaan. Toivottavasti joku ymmärtää.

Käyttäjä Eveny kirjoittanut 23.08.2014 klo 17:53

Hei!

Niin me ihmiset olemme sellaisia, että teemme joskus asioita, mitä myöhemmin kadumme. Jokainen tekee virheitä. Ja tuosta sinulle virheen tekee se, että kadut juttua.

Olisiko maailmassa sellaista ihmistä, joka ei olisi tehnyt virheitä? En usko.
Voin jopa sanoa, että tiedän tunteen.

Ehkä tuo nykyinen tuntemuksesi asian suhteen vahvistaa elämäsi suuntaa. Pidä kiinni siitä, se on arvokasta. Se mikä nyt merkitsee, on tämä hetki.

Joskus olen ajatellut, että onko virheiden tarkoituksena opettaa meitä olemaan tuomitsematta muita.

Uskonnollisessakin mielessä; Katuvalle annetaan anteeksi. Usko vain niin. Hyvää vointia 🙂

Käyttäjä jeijei1 kirjoittanut 23.08.2014 klo 18:03

Kiitos vastauksesta. En ole oikeastaan uskonnollinen ihminen, enkä osaa ajatella asiaa sitä kautta, mutta rohkaisevat kommentit helpottavat aina.

Käyttäjä purppuraenkeli kirjoittanut 23.08.2014 klo 22:56

Eikö se että on tunnistanut tehneensä virheen helpota? Luotettava ymmärtävä ihminen, auttava puhelin tms. Jossa voi keskustella.