Ollaan oltu miehen kanssa 7 vuotta yhdessä, joista 2 vuotta naimisissa ja meillä on 1,5 vuotias lapsi. Seurustelusuhteemme alku oli tosi myrskyisä ja riitelimme paljon ja olimme monta kertaa eroamassa. Jostain kumman syystä olemme kuitenkin vieläkin yhdessä ja rakastan miestäni paljon. Noihin seurustelujen alkuaikoihin kuuluu kaksi yhden illan juttua, jotka olen miehelleni jälkikäteen tunnustanut ja hän on sitä mieltä että ei jaksa muistella menneitä. Näiden kahden asian lisäksi minua vaivaa vielä kolmas mahdollinen uskottomuus miehen kaverin kanssa. Tästä minulla on hyvin hatarat ”muistikuvat”, ja kyseinen mies ei muista tälläistä tapahtuneen ollenkaan. On nyt siis tosi kinkkinen tilanne mennä mitään tunnustamaan, kun itse en muista kun hämärästi jotain ja toinen osapuoli väittää kivenkovaa että ei ole ikinä mitään tapahtunutkaan. Tunnen tästä kuitenkin kovaa syyllisyyttä ja olen vähän umpikujassa, koska haluaisin olla aina rehellinen. Sairastan masennusta ja kärsin pakkoajatuksista ja mietinkin että voisiko tämä mahdollinen pettäminen ollakkin vain sitä.