Mitäs miehesi sanoo? Kai olet hänelle kertonut, että exänsä tuollaisia viestejä sinulle laittelee?

Varmaankin tässä on kaksi vaihtoehtoa. Joko tuo ex on tosiaan ihan ongelmainen ja haluaa rikkoa teidän suhteen ja laittaa sinulle viestejä jotka ovat valheita. Tai sitten on totta, että miehesi salailee jotain.. Ilmeisesti kuitenkin salailee heidän yhteydenpitoaan ja keskustelujaan.

Kyllä kai exiin saa olla yhteydessä. Itse olen ihan kaverikin miehen parin exän kanssa. Tai no, toisen kanssa nyt välit oikeastaan mennyt muista syistä mutta lasten äitiin välit ovat kyllä hyvät. Mutta en minäkään hyvällä katsoisi, jos mieheni kovin luottamuksellisia asioita juttelisi heille ja jos tuollaisia viestejä saisin.. Mutta täytyy muistaa myös että kyllä naiset (toki miehetkin) voivat olla todella susia toisilleen ja viestitellä ihan valheitakin...

Nyt sinun täytyy vain puhua miehesi kanssa asiasta. Ei kai mikään kuitenkaan viittaa siihen, että olisi sinua pettänyt? Miksi hän haluaa olla juuri tuon ongelmaexän kanssa niin läheisiä, onko heillä yhteinen lapsi?

Hei! Tietää ja olin kuulemma törkeä sille sen entiselle niin kuulemma sen takia laittelee mulle tuollaisia valheellisia viestejä. Minua ei haittaisi jos olisi entisiinsä yhteydessä, mutta hänen entisensä ovat kaikki ongelmatapauksia. Tämäkin jonka kanssa on aktiivisesti yhteydessä on tosiaan viiden eri miehen kanssa lapsia ja panee ketä sattuu, vaikka hänellä mukava mies. Kumma kun on kaiken antanutkin anteeksi, taitaa olla vain kynnysmatto. Heillä ei todellakaan ole muuta ollut kuin panosuhde aikoinaan mieheni kanssa, eli joku muutaman viikon kestävä juttu. Tämä tapaus on jättänyt kaikki lapsensa omalle miehellensä hoidettavakseen (eivät ole olleet edes miehen omia lapsia). On hakannut tätä niin että katkesi jalkakin.

Tällä ongelmatapauksella on mielenterveysongelmiakin ja siksi mieheni puolustelee niin kiivaasti tätä akkaa (jos on oikeasti edes oikea syy, mitä epäilen). Minulla on monta vuotta ollut vakava masennus ja silti olen lapsiamme hoitanut ja tehnyt ihan kaikki kotityöt miehenikin puolesta. Ei mielenterveysongelmat oikeuta käyttäytymään kuin jokin elukka. Minua ei ole kukaan koskaan puolustellut.

Mieheni ei kertonut kaikkia salaisuuksiaan vasta kuin menimme naimisiin ja naimisiin en olisi mennytkään jos olisin tiennyt hänen löyhät moraalikäsityksensä. Hänellä pahoinpitelytuomio kun on lyönyt entistään (väittää ettei ole koskaan lyönyt tms). Sai kuulemma tuomion vain siksi kun oli hakannut jonkun ukon rautaputkella kun oli maannut silloisensa hänen naisystävän kanssa. Eli oikeus antoi vain sen takia päätöksen entisensä hakkaamisesta kun oli ollut tuomio jo jostakin toisesta pahoinpitelystä.

On saanut muiltakin entisiltä viestejä tähän tapaan: -Kyllä panettaa, haluan sinua, olisipa meillä lapsi, rakastatko minua? En usko että hänen naisystävänsä ovat viattomasti yhteydessä häneen. Tältä katjaltakin oli tullut sellainen viesti ensi- ja turvakodista että olen yksinäinen, haluaisin hellyyttä? Ei todellakaan mitään kaverillista mun mielestä. Mieheni on salaillut kuulemma vain sen takia yhteydenpitonsa, koska suutun tästä... Kun itse taas hakkaisi minua ihan kunnolla jos olisin yhteydessä eksääni, joka ei minua millään tavalla kiinnosta.

Eli mieheni halusi minun kanssa naimisiin vain sitoakseni minut itseensä, tiesi etten noiden kaikkien salaisuuksien jälkeen olisi hänen kanssaan enää jos olisi kertonut ennen naimisiinmenoamme. Joka ikinen päivä mua ahdistaa kaikki paska ja mietin että mitä muuta salattavaa tällä tollolla vielä on. En ole koskaan ollut onnellinen, enkä taida
koskaan ollakaan.

Ps: Ahdistaa aina kun mietin että koska tänään tulee kotiin töistä.

Voi että, nyt kyllä kuulostaa että niin paljon muutakin on pielessä kuin exien viestittelyt.. Mies on väkivaltainen ja sanoit itsekin että hakkaisi sinut (jos tekisit jotain). Et ole onnellinen. Eli tiedät varmaan itsekin mitä nyt pitäisi tehdä.. Kyllä tuosta suhteesta pitää lähteä. Kuulostaa kyllä siltä, että mies tekisi siitä hankalaa. Joten saatat tarvita apua ulkopuolelta..

Kuinka kauan olitte seurustelleet kun menitte naimisiin? Mutta muista, että ei tuo naimisissaolo ole mikään tuomio, että et pääsisi suhteesta pois.

Hei! Olimme yli vuoden yhdessä ennenkuin menimme naimisiin... En tiedä, olen ainakin päättänyt estää hänen sukulaistensa viestittelyt, jos vain osaan estää sen puhelimestani. Kun kerron että on huono olla ja ahdistaa, sen takia ettei ole minun tai lasten kanssa koskaan yhdessä, eikä tee mitään kotitöitä niin alkaa syyttelemään minua. Varmasti siinä on muutakin kuin kaverisuhde, ei puolustelisi toista muuten noin kiivaasti. Ei myöskään olisi yhteydessä kun minulle tullut siitä paha mieli, mutta onkin ollut sitten salaa yhteydessä. Ärsyttää kun minua ei kukaan koskaan puolustele ja syytellään ja nimitellään vain, vaikka en ole edes mitään tehnyt, muuutakuin kertonut asiat suoraan.

Suhde pitäisi kuitenkin perustua molemminpuoliseen kunnioitukseen. Mieti itse mitä haluat? Onko asiat siten, että haluat vielä yrittää? Toisaalta olen itse sitä mieltä, että nykyään luovutetaan liian helposti, mutta toisaalta jos luottamusta ei ole eikä löydettävissä, niin silloin on parempi poistua. Voisiko asiat vielä olla pelastettavissa?

Olen itse mies ja itsellä on myös kokemusta existä. Täytyy sanoa, etteivät kaikki suhtaudu kovin hyvin uuteen suhteeseen. Tärkein on, mitä suhteessa olevat ovat mieltä. Toisaalta entisellä voi ehkä olla myös hyvin vahva, ja jopa tervekin, tunneside mieheen. Välttämättä tuo ei ole huono asia.

Tässä tapauksessa ei varmaan kuitenkaan näin ole. Itselläni on kyllä kokemusta hyvästä naisystävästä jo ajalta ennen omaa avioliittoa. Itselle tuo oli ystävä, ei avioliiton rasite. Vaimolle asia oli toisin. Itselle vaimo oli kuitenkin tärkeämpi.

Jos todella tilanne on kuin kuvailet ja tunnet että itselläsi olisi mahdollisuus elää muutenkin, niin itse harkitsisin toisenlaista elämää. Pelossa ei ole ihmisen hyvä elää, vaikka toisinaan kaiken hyvän eteen joutuu töitä tekemäänkin.

Kun ahdistaa, se on merkki siitä että kaikki ei ole kohdallaan. Mulle aikanaan ahdistus oli tuttu vieras. Ahdisti niin että henkeä salpasi. Öisin heräilin luullen tukehtuvani. Ulkoillessa vedin henkeä oikein syvälle, keuhkot täyteen ei se onnistunut. Minulle on joskus aiheuttanut ahdistuneisuuden tunteen väärin käytös, pettäminen, hyväksikäyttö. Ammattiauttajan kanssa käyty keskustelu auttoi. Jokainen voi hetkeksi hiljentyä ja miettiä milloin ja millaisessa tilanteessa ahdistus alkoi. Itseäni on helpottanut ammattiauttaja, oma aika, aika jolloin käyn lenkillä yksin, vietän ihan omaa aikaa lukien tai metsässä samoillen. Omien ajatusten kanssa on joskus hyvä olla yksin. Nykyisin on parisuhteessa exiä ja exänexiä ystävinä. Omalla kohdallani kumppanin entisten kumppaneiden yhteydenpito toi epäluottamusta ja harmia, ahdistusta. Tuli mieleeni näissä heidän yhteydenpidoissa että tunteita voi olla vielä heidän molemmin puolin koska yhteisiä saunailtojakin heillä oli vaikka puolison exällä oli jo kumppani - hämmensi, ihmetytti ja ahdisti.. Parisuhdeasiat ovat kahdenkeskisiä ja sitä tulee kunnioittaa olkoonkin vaikka kuinka hyvä ystävä tai hyvä entinen exä. Ystäviä tarvitaan mutta ei kaikkien kanssa tarvitse olla ihan läheinen ystävä. Toiset ovat tuttuja toiset ystäviä mutta ammattiauttaja on vieras jolta voi saada keskusteluissa rehellisintä ja auttavaa palautetta ongelmiinsa.

Niin ja kun toisen tunteista ja ajatuksista ei voi olla varma. Vaikka esim. miehelläni ei olisi tunteita tätä katjaa kohtaan niin mistä voi olla varma ettei tällä katjalla ole mun miestä kohtaan tunteita. Käyttäytyi viestien perusteella aika aggressiivisesti mus kohtaan jos miettii ettei tosiaan ole tunteita. Kyllähän minäkin aiaggaggressiivisia viestejä laitoin kun olin miehelleni vihainen. Luulisi että tämä katja olisi sovitellut ja perääntynyt tilanteesta, mutta lietsoi lisää riitaa mun ja miehen välille. Jos olisi oikea ystävä niin ei vaikeuttaisi meidän parisuhdetta entisestään. Ja laittoi viestiä ensi-ja turvakodista miehelleni että haluaa hellyyttä ja läheisyyttä. Kaverimeininkiä? Ei todellakaan!

Mielestäni viestit ovat kyllä kirkkaasti yli kaverimeiningin.Henkilö aiheuttaa viesteillään myös kitkaa suhteeseenne, näkisin, että miehesi tulisi tehdä asiasta loppu! Tämä Katja on hänen "kaverinsa". Eli jos joku minun kaverini tekisi tuollaista, pyytäisin lopettamaan heti tuollaisen tai kaveruus olisi siinä. Mutta sinun puolisosi ei näe asiaa tarpeelliseksi, Ihmettelen kyllä miksi. Nauttiiko hän jollain tapaa tilanteesta?

Joka tapauksessa, viestit ovat asiattomia ja nostavat punaisia lippuja. Miehesi ei sinua asiassa tue, vaikka olet ahdistusta asiasta. Ihan terveeltä tilanne ei vaikuta. Mitä olet itse ajatellut avioliittosi jatkon suhteen?

Hei! Olen todellakin vaatimalla joutunut vaatimaan ettei ole tähän kaveriinsa yhteyksissä. Ja sanoin että henkilö on pahasti häiriintynyt. Enpä tiedä sitten että ovatko lopettaneet yhteydenpitoaan. En ikinä edes pääse mieheni puhelimelle katsomaan että mitä viestejä siellä on kun on se lukossa aina. Olisin oikeasti vain halunnut avioliiton jossa välitetään ja rakastetaan molemmin puolin...
Viime yönä nukuin lattialla ja sain ehkä flunssankin tämän takia. Ahdisti ajatuskin mennä mieheni viereen nukkumaan. Tässä ei todellakaan ole enää mitään järkeä. Menin nukkumaan lattiallle yksi niistä syistä, ettei ollut eilen koko päivänä mun kanssa vaikka lupasi olla pääsiäisenä kanssani. Lupaa aina olla minun kanssa, mutta se ei ikinä toteudu. Ei ole edes lasten kanssa koskaan. Haluaisin vain erota, mutta pelkään jääväni yksin ja luulenpa että olen läheisriippuvainen. Aiemmin päivällä sanoi että saunookin minun kanssa niin suunnitelmat olivat muuttuneet lennossa. Olisimme saaneet saunoa kerrankin yhdessä ilman lapsia, niin sitten menikin veljensä kanssa saunaan. Noh, minä en mennyt sitten ollenkaan saunaan. Minua ei kukaan auttanut lasten hoidossa taaskaan. Mieheni on varmaan kymmenen kertaa esikoiseltammekin vaihtanut vaipan, vaikka hän on jo kaksi vuotias. Vauvaltamme vain sen viitisen kertaa kun on 9kk. Eipä mieheni ole meille laittanut ruokaakaan varmaan yli kahteen vuoteen. Ei ole myöskään siivonnut asuntoaan varmaan kuin pari kertaa minun täällä asuessani.

Ihmettelette varmaan että miten kerkeän pääsiäisenä tänne kirjoittamaan kun minulla "perhe". Mieheni äiti ja skitsofreenikko veli on käymässä tosiaan täällä ja menivät tänään hakemaan muutosta loppuja tavaroita ja siivoamaan. Minä jäin hoitamaan lapsia ja tuntuu ihanalta kun menivät pois kun alkoi ahdistaa eilinen. Olisin jopa toivonut että olisivat yön muualla... saapa sitten nähdä... ainakin suunnitelmissa oli että tulevat vielä takaisinkin. Enpä ole enää tunteistanikaan miehelleni kertonut. Vastaus on vaan se sama välinpitämätön. Jos vaikka itken tai olen surullinen niin ei mieheni ole koskaan minua halannut tai lohduttanut.
Olen myös tässä miettinyt, että ahdistaako mulla oikeasti enemmän se yksinjääminen vai ahdistaako se mieheni käytös enemmän. Minulla tuntuu olevan paljon mukavampaa vain yksin lasten kanssa ja ajatus miehen töistä takaisin tuleminen ahdistaa arkena.

Sain myös kuulla mieheni veljeltä, joka muuten on ainoa joka minua nykyään kuuntelee ja jaksaa laittaa viestiä, että heidän siskonsa on puhunut pahaa minusta. Mieheni ei ole enää kuulemma pitänyt sisaruksiinsa yhteyttä ja se kuulemma minun vika, että olisin kieltänyt. Tuo on kyllä todella sairasta ja heillä sairas ja narsistinen suku. Tämänkin takia olisi mukavampaa lähteä. Olen jo miettinyt pakkaavani omia tavaroita ja lasten tavaroita ainakin varalta.

Olisiko sinulle hyväksi keskustelu esim. neuvolassa, tai kriisipuhelin, auttavapuhelin jollet pääse muuten keskustelemaan kasvotusten kenenkään kanssa. Tiedän kokemuksesta ahdistuksen tunteen ja sen että avautuminen auttavalle ammattiihmiselle toisi helpotuksen tilaanteeseen. Mielestäni ei ole kaunista kiusata ketään viestein tai soitoilla. Itsekään en aikoinani pitänyt häirinnästä, koin sen kiusaamisena ja sitähän se olikin.

Minusta kans tuntuu tosiaan ettei ole mitään muuta kuin minun ja mieheni väliin kiilan lyömistä. Ja jotakin tunteita tuossa on. Niin no... En tosiaan oikein pysty kasvokkain kenenkään kanssa puhumaan näistä ja mulle on vaikeampaa kertoa ajatuksia ääneen kuin kirjoittaa ne. Kirjoituksissa on se hyvää että uskaltaa helpommin, eikä toinen kuule ääntä. Joskus olen soittanut kriisipuhelimeen niin tuntui että kiinnostaako niillä oikeasti...

Hei Milla20! Tilanteesi näyttää olevan aika tukala. Luettuani Parisuhde, koti ja perhe -ryhmään kirjoittamiasi viestejä sain sen käsityksen, että aviomiehesi ei ollut kertonut Sinulle omasta parisuhdemenneisyydestään kovinkaan paljon ennen noin kaksi vuotta sitten tapahtunutta naimisiinmenoanne. Kuvailit, kuinka miehesi aloitti väkivaltaisen käytöksen Sinua kohtaan 😭 ;kirjoituksistasi päätellen hän käyttää sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa lyömäaseinaan ja toiminta on alkanut puolen vuoden kuluttua avioitumisestanne. Lisäksi on paljastunut, että miehesi viestittelee ex-suhteelleen ja jopa tapailee häntä. Hänkin on tahollaan naimisissa. 😑❓ Kerroit vielä sen, että tietojesi mukaan miehelläsi on ollut 64 seksisuhdetta ennen Sinua. Melkoista meininkiä. Vaikuttaa siltä, että Sinä haluat normaalia, vastuullista perhe-elämää, jossa rakastetaan ja tuetaan toinen toisiaan sekä lapsia, vietetään aikaa yhdessä. Sain sen kuvan, ettei puolisosi pääsiäisenäkään pitänyt antamiaan lupauksia ajankäytöstään. Teillä vieraili puolisosi lähisukua (anoppisi ja lankosi).

Soittelet usein langollesi, joka jaksaa ainoana kuunnella Sinua. Mainitsit hänen olevan skitsofreenikko ja koko perheen narsistinen. Miehesi sisko (kälysi) väitti langollesi, että Sinä et anna miehesi pitää yhteyttä sukulaisiinsa, mikä ei ole totta. Mielestäni tämä sopan keittäjä on Sinun miehesi, joka on luultavasti kertonut siskolleen, ettet anna hänen pitää yhteyttä lapsuuden perheeseensä (!) Hänen veljensä on empaattinen, koska haluaa tukea Sinua ja hänkin ilmeisesti näkee veljensä käytöksessä korjaamisen varaa. Perheissä, joissa on vakavia vuorovaikutusongelmia, kaikista herkimmät perheenjäsenet joutuvat lujille ja jopa sairastuvat henkisesti. 😭 Lankosi on saattanut jo toipua sairaudestaan, jos hän kykenee tukemaan Sinua noin hankalassa parisuhteessanne. Onkohan miehesi kertonut Sinulle muunneltua totuutta veljestään?🙄 Miehesi käytös on edesvastuutonta ja vahingoittavaa Sinua ja lapsianne kohtaan.

Suosittelen Sinulle yhteydenottoa Naisten Linjan päivystykseen (0800-02400/ma-pe klo 16!- 20; la-su 12 - 16). Soittaminen ei maksa mitään eikä numero näy puhelinlaskun erittelyosassa. Uskon, että Sinua ymmärretään tässä tukipalvelussa. Sinun ei tarvitse kertoa nimeäsi puhelun aikana. Etsi tietoa googlesta hakusanoilla narsistinen persoonallisuushäiriö, narsismi. Voit kokea ahaa-elämyksen. Tyhjennä kotitietokoneenne hakuhistoria tai käy kirjastossa tai ystävien luona etsimässä tietoa Internetistä.

Suosittelen myös, ettet oman turvallisuutesi vuoksi enää utele miehesi kontaktista "ex-naissuhteeseensa".

Ole turvallisella mielellä kuitenkin, mutta toimi! 🌻🙂🌻☺️❤️

Milla20 kirjoitti 30.3.2016 0:37

Minusta kans tuntuu tosiaan ettei ole mitään muuta kuin minun ja mieheni väliin kiilan lyömistä. Ja jotakin tunteita tuossa on. Niin no... En tosiaan oikein pysty kasvokkain kenenkään kanssa puhumaan näistä ja mulle on vaikeampaa kertoa ajatuksia ääneen kuin kirjoittaa ne. Kirjoituksissa on se hyvää että uskaltaa helpommin, eikä toinen kuule ääntä. Joskus olen soittanut kriisipuhelimeen niin tuntui että kiinnostaako niillä oikeasti...

Kuule kyllä kiinnostaa, itsellänikin on hyviä kokemuksia ja voin suositella.Sillon kun on kovasti vaikee ja asiat solmussa tuntuu ettei kukaan ymmärrä mutta se on suuri valhe. Se on vaan tunne siellä omassa mielessä. Kun alkaa avautumaan niin luottamus voi alkaa kasvamaan, jollei, voi yrittää toista kanavaa. Kasvotusten käydyt keskustelut ovat luotettavimpia. Täällä kirjoittavat monet kokemuksista ja ihan oikeita kokemuksia mutta liikkeelle lähteminen on yhtä tärkeää jos haluaa muutosta aikaan.

Huoh... Tuntuu vaan ettei ole aikaa itselleen, niin miten sitä sitten missää terapiassa tms. käy. Minusta tosiaan on tullut jotenkin... en puhu enää tunteistani miehelle kuten ennen. En pysty olemaan avoin, koska hän ei edes yleensä kuuntele. Jostain syystä en pelkää miestäni vaikka on ollut väkivaltainen minua kohtaan... Olenhan toki ollut itsekin. Nyt ja jo kauan aikaa sitten mieheni on alkanut epäilemään lastemme isyttä. Nyt on alkanut sukulaisillekin horisemaan siitä ettei lapset ole hänen omiaan. Sille katjallekin laittoi viestiä että ei varmaan ole omia nämä meidän lapset. Se katja siitä myös innostui laittamaan mulle viestiä ja nimittelemään minua. Tekis mieli ottaa ne isyystestit (varmaan kalliita) ja kun oikea tulos on esitetty niin ottaa hatkat. Mieheni ei varmaan edes oikeasti välittäis, mutta on ihanaa ajatella jos ajattelis: Siinä meni mun koko perhe ja lapsetkin olisivat olleet omia. Kyllä tiedän että mieheni manipuloi ja on narsistinen. Siksi en omia asioita enää kerrokaan hänelle. Ihmetteli myös tässä vasta kun huomasi mitä olen kirjoitellut tänne että miksi en ole avoin hänelle ☺️ Noh, sitä voi miettiä. Niin ja se katja ei ole ollut tietääkseni... en ole varma... niin koskaan naimisissa. Nykyäänhän monet eivät halua lapsia tai naimisiin, koska heidän mielestään se on liian sitovaa. Noh nyt en menisi itsekään enää koskaan naimisiin, kun tiedän minkälaisia ihmiset ovat. Jos eroaisin ja lapset olisivat kasvaneet isommiksi niin alkaisin matkustelemaan ja harrastamaan mukavia asioita, mieluiten yksin. En halua enää ketään sekoittamaan mun elämää, vaan haluan olla vapaa miehistä.

Ahdistuksen tunne kun on oikeastikin päällä, on pakko toimia. On haettava apua mikäli toivoo helpotusta tilanteeseen ja ongelmaan. Nykyisin on niin hyvin yhteyksiä saatavilla. Mielestäni kriisipuhelin jonne itsekin olen joskus soittanut ahdistuksissani. On palveleva puhelin jonne voi soittaa vaikka lasten nukkumaan menon jälkeenkin, hyviä kokemusta on. - On tukinainen joista yhteystieto joidenkin viestien yhteydessä, kaupungeissa ainakin on 24/h sairaanhoito puhelin. On turvakoti ja sosiaalitoimi, neuvola kun on lapsiakin silloin sinne voi hyvällä syyllä rohkeasti kertoa tarvitsevansa apua tilanteeseen. Uskon että tosi avun tarpeeseen voi turvautua melkein keneen tahansa aikuiseen. Tärkeintä on että ahdistus lähtee hoitumaan, ahdistuksen syykin löytyy aikanaan ja sekin ratkeaa mikä tai kuka mahdollinen syy ahdistukseen olisi.🙂👍