voimaton

voimaton

Käyttäjä blodrost aloittanut aikaan 28.10.2014 klo 21:06 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä blodrost kirjoittanut 28.10.2014 klo 21:06

Hei vaan kaikille. En tiedä yhtään miten aloittaa tai mitä sanoa, enkä ole koskaan liittynyt tällaisille sivustoille. Päätin nyt kokeilla, sillä olen todella voimaton ja epävarma tällä hetkellä.

Eli siis. Olen todella masentunut ja alakuloinen tällä hetkellä. Minulla on selvät itsemurhasuunnitelmat mielessä, ja ajattelen viiltelyä joka päivä. En ole kuukauden sisällä viillellyt enempää kuin kerran, sillä en halua jäädä kiinni psykiatrilleni. Vietin juuri melkein vuoden huostaanotossa, ja siitä jäi syvä pelko. En kerro kenellekään olevani edelleen yhtä surullinen, yhtä ahdistunut ja itsetuhoinen kuin ennenkin, sillä en halua joutua uudestaan pois kotoa. Kaikista pahinta on se, että joka kerta peiliin katsoessa tunnen aina vain syvempää ja vahvempaa halua kuolla. En voi sietää itseäni. Olen aina miettinyt että jos olisin kaunis, enkä koskaan olisi leikannut tukkaani lyhyeksi (pisimmästä kohtaa ehkä 5 senttiä pitkät..), tykättäisiinkö minusta sitten. Olen aina halunnut läheisen ystävän joka on poika. Pitkään olen myös toivonut poikaystävää, mutta pojat eivät edes huomaa minua. Näytän hyvin paljon pojalta itsekin, enkä ole mitenkään kaunis muihin tyttöihin verrattuna. Asiaan vaikuttaa sekin, että koska olen yläasteen aikana (olen tällä hetkellä 9 luokalla) seurustellut vain tyttöjen kanssa syystä että tytöt ns. ”huolivat” minut mutta pojat ei. Pojat haluavat tyttömäisen tytön, kauniin ja pitkätukkaisen. Olen aloittanut kasvattaa tukkaa, mutta aika kuluu liian hitaasti. Olen epätoivon partaalla, en osaa sanoin kuvailla millaista tuskaa jokainen päiväni on täynnä. Minulla ei muutenkaan ole kuin yksi ystävä jota näen ainoastaan koulussa, muuten olen aina yksin. Käyn psykiatrilla ja minulla on oma tukihenkilö. Heistä kumpikaan ei tiedä että mietin itsemurhaa ja itseni vahingoittamista. Minulla on sosiaalinen fobia, joka pahenee hetki hetkeltä, mutta kukaan ei ole asiaan puuttunut vaikka olen monesti siitä puhunut. Pian saan kuitenkin ehkä toivotut ahdistukseen/paniikkiin/pelkoon tarkoitetut lääkkeet, masennuslääkkeitä käytin ennen mutta lopetin salaa, jolloin ne lopetettiin. Kaduttaa, sillä ehkä olisin sittenkin tarvinnut niitä. En tiedä yhtään mitä tehdä, enkä tiedä oliko tekstissäni järjen häivää, mutta toivon että joku voisi auttaa.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 29.10.2014 klo 19:37

Moi blodrost.

Sulla on nyt vaikeaa elämässä. Mutta se kyllä vielä kääntyy parempaan, olen varma siitä. 🙂👍 En tiedä osaanko auttaa. Haluan vain sanoa että älä tee itsellesi mitään pahaa. Sinä olet tärkeä ihminen tässä maailmassa, sinua tarvitaan. Olisi tosi hyvä jos voisit sen jollekin auttajallesi sanoa, millainen olo sulla on. Kukaan ei sua voi auttaa jos ei tiedä millaista sun elämä on. Se on hyvä jos saat lääkkeet, ja voisithan kysyä saisiko masennukseenkin lääkitystä?

Voimia sulle.🙂🌻 Tulehan kertomaan sun kuulumisia!

Käyttäjä villikettu kirjoittanut 29.10.2014 klo 20:40

Moi blodrost.

Mun mielestä sun tekstissä oli paljonkin järkeä. Voisitko kuitenkin puhua itsetuhoisuudesta psykiatrille tai tukihenkilölle? On hyvin tärkeää, että saisit oikeanlaista apua, ja tähän varmaan kuuluisi se että saisit myös olla kotona, kuten sanoitkin. Ethän vahingoita itseäsi. Houkutus voi olla suuri, mutta sunkin elämällä on varmasti vielä paljon tarjottavaa, ja jonain päivänä aurinko paistaa sullekin. Itsetuhoisesta käytöksestä aiheutuvat vammat ja arvet eivät ole mukava muisto myöhemmin, ja pahimmassa tapauksessa siitä voi aiheutua jotain pahasti peruuttamatonta.

Uskon että olet ainutlaatuinen ja kaunis! 🙂 Ei kauneutta voi asettaa järjestykseen siten, että toiset ovat kauniimpia kuin toiset. Se on hyvin yksilöllistä, ja jokaisessa on erilaisia piirteitä. On olemassa niitäkin poikia, jotka pitävät sunkaltaisista tytöistä, niin luonteen kuin ulkonäön osalta. Sussa on varmasti paljon hienoja ominaisuuksia, vaikka et itse niitä juuri nyt näkisikään. Mieti perhosta, joka ei itse välttämättä näe siipiään, mutta miten kaunis ja upea se kuitenkin on.

Lääkitystä ei tosiaan kannata katkaista kesken kaiken, koska yllättävällä lopettamisella voi olla sivuvaikutuksia ja vieroitusoireita. Toivottavasti pystyt kertomaan asioistasi ja saat oikeanlaista apua ja hoitoa. Kirjoittele ihmeessä, miltä susta tuntuu ja miten sulla menee, jos siltä tuntuu. Kovasti tsemppiä ja pitkä halaus! 🙂🌻