Hei Janne

ei minulla ole kyllä samanlaista kohemusta kuin sinulla muuten kuin tuosta, kun ihmiset huutavat, kun kerron olevani hieman erilainen. Saan kyllä vammaistukea mutta ei vammani näy ulospäin vaan haluan, että ihmiset puhuvat hitaasti ja antavat minulle aikaa vastata. Sitten se onkin sitä, että he huutavat naama punaisena ja minä lähden pois.

Olisi mukavaa, jos jatkaisit kirjoittamista tänne.

tiedät siis tunteen kun ihmiset huutaa ois kiva jos edes kerran joku kohtelis mua hyvin eikä niin niiku mulla ois joku tarttuva tauti :/😑❓

Joo kyllä minä sen tunteen tiedän aika hyvin ja siksi olenkin aika vähän ihmisten kanssa.
Sinä puhut myös taustamelusta ja sekin härö minulla myös on. En saa juurikaan selvää mitä ihmiset sanoo, jos vaikka olen kaupassa ja on paljon melua.

Sitä en kylläkään tiedä miltä tuntuisi, jos olisi tulossa sokeaksi. Mietin sitä aika paljon tässä välissä. Haluatko kertoa miltä sinusta se tuntuu?

Hei janne!

Kuten tuolla live-ryhmässä sanoin haluaisin kuulla sinusta enemmän, jos vaan haluaisit kertoa. 🙂 En kykene asettumaan asemaasi, kun en ole sokea ja sillä tavalla, mutta jos haluaisit kertoa enemmän niin voisin ehkä ymmärtää miltä se tuntuu? Onko sinun vaikea hyväksyä asiaa? Minulla ainakin on edelleen vaikeuksia hyväksyä astma-diagnoosi, ja voin vaan kuvitella kuinka vaikea tuollaista olisi hyväksyä, etenkin kun tuo ymmärtääkseni pahenee koko ajan. Ymmärsinkö oikein?

Olisi mukava, jos kirjottelisit tänne jatkossakin! Oikein paljon jaksamista sinulle! 🙂🌻

Hiirulainen

Tsemppiä,Janne44!
Tiedän itse sen kauhean tunteen kun ei kuule,mitä toinen ihminen sanoo.En kuitenkaan ole kuuro vaan asia on niin että minulla on ollut pienenä hirveästi korvatulehduksia ja korvissani oli todella paljon vahaa.Niin paljon,etten kuullut tuolloin hiljaisia ääniä.Aina oli jompikumpi korva tulehtunut.Nykyään menee paremmin,mutta oikeassa korvassa on huonompi kuulo.
Minulla on myös oikea silmä paljon huonompi kuin vasen.Olen menossa optikolle ja minulla on silmälasit.Koulun terveydenhoitaja arveli minun sairastavan toissilmäisyyttä.
Ymmärrän sinua tosi hyvin.

heippa Janne!

Itselläni on kuuro veli ja itse sairastan harvinaista sairautta joka näkyy jopa hieman ulospäin,mutta voin sanoa että minä ainakin rakastan veljeäni ja minusta tällaiset asiat kuten sokeus tai kuulovamma ole mitään sen kummempaa.Olet aivan samalla lailla ihminen kuin me kaikki muutkin ja sinua tulisi kohdella niin☺️❤️🌻🙂🌻

Tuohon näköasiaan, näin ihan ulkopuolisen näkökulmasta: Olisiko sinulle iso kynnys käyttää puna-valkoista keppiä? Vaikka et sitä liikkumiseen tarvitsisikaan, ulkona se kertoisi muille että et näe. Silloin ei tule sanomista asioista joita sattuu kun ei näe tarkasti. Ainakin itse otan silloin huomioon että esim. väistän jos joku on tulossa kohti ja ylipäätään tiedän heti että jos henkilö vaikka kävelee oudossa paikassa, se johtuu siitä että hän ei näe. Ehkä se myös erottaa sinua muista kulkijoista, mutta silloin sinulle ei toivottavasti huudettaisi.

Hei Janne,

Suomessa suurimmissa kaupungeista löytyy hyvin tukea, ohjausta sekä vertaistukea Kuurosokeille. (Esim. Alaan erikoistuneet liitot, säätiöt sekä yhdistykset.) Uskoisin, että se osaltaan auttaisi tulemaan sinuksi kuulo -ja näkövamman kanssa. Osaltaan myös yksilöterapia voi olla tarpeen. (esim. psykoterapia) Apuvälineet myös tuovat osaltaan helpotusta arkeen, kannattaa siis ottaa kaikki apu vastaan, mitä saa, jotta arki olisi mahdollisimman sujuvaa ja ennenkaikkea Sinulla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet elää ja osallistua. Tasa-arvoisuus ei toteudu meidän "vammaisten kohdalla" ; Eihän ympäristöä ole suunniteltu liikuntarajoitteisille, näkö -ja kuulovammaisille.

Joka tapauksessa, Tsemppiä, Olet samalla tavalla yhtä arvokas ja tärkeä ihminen, kuin me muutkin! 🙂👍