Hei taas!

Minulla etenee asiat, olen käynyt tällä viikolla kahdesti psyk. polilla. Nyt diagnoosina sitten kakssuuntanen mielialahäiriö ja ahdistuneisuushäiriö. Sain unilääkkeet ja olen vihdoinkin nukkunut pari yötä, tosin tuntuu etten ole hereillä vieläkään. 😋 Tänä iltana alotan mielialaa tasaavan lääkkeen, katsotaan mitä tästäkin tulee. Tuntuu, että hukun vaan lääkkeisiin. 😯🗯️ Elämä on kurjaa, masentaa, olen vähän kipeä niin astma ei tykkää jne. ☹️ Toivottavasti teille kuuluu parempaa.

Mukavaa syksyä!

Hiirulainen

hei...

koulu syöny kaiken vapaa-ajan ja elämän halun... sen takii en oo vaa yksinkertasesti jaksanu kirjottaa mitään tänne...

hiirulainen harmi että sinullakin on lähteny alamäkee meneen... meistä jokainen tietää millaista se on kun elämä lähtee alamäkee vetään...

toivottavasti astmasi ei temppuilisi hirveästi...

hyvää syksyn jatkoa ja anteeksi lyhykäinen vastaukseni, en vain jaksa ja koulu vie kaiken ajan (jatkan opintoja ja suoritan puuttuvia kahtakuukautta keväältä samaan aikaan)

Hei Lunasy ja muutkin!

Olimmepas kirjoittaneet melkeen samaan aikaan. Ikävää että koulu syö sinulta noin paljon voimia. Koita jaksaa siitä huolimatta! 🙂🌻

Kyllä minä astmani kanssa jotenkin toimeen tulen, vähän limainen olo vaan koko ajan, mutta eiköhän tästä taas olo parane. Olen vähän kipeä. ☹️

Yritän tässä nyt itse sopeutua tuohon uuteen diagnoosiin, ei ole helppoa, en tuota astmadiagnoosiakaan ole vielä sulattanut. *syvä suokaus*

Jaksamisia kaikille!

Hiirulainen

Minä olen ollut leikkauksessa ja sairaalassa jo pitkän aikaa. Ehkä perjantaina pääsen pois.
Tänään minua kävi kattomassa koiratkin ja olin niiden kaa ulkona.

Eipä sitä oikein mitään muuta kuulu. heippa

Moi taas!

Missä leikkauksessa sinä maanvaiva olet ollut? Ei toki ole pakko kertoa. Toivottavasti pääset pian pois sairaalasta. 🙂👍 Annanpa vielä kukan koristeeksi. 🙂🌻

Minulla menee pitkästä aikaa vähän paremmin. Olo on parempi, lääkkeestäkö johtuu vai mistä, en tiedä, mutta ei ahdista niin paljoa. Olen päässyt eteenpäin opiskeluissa ja olo on niidenkin suhteen rauhallisempi. 🙂 Silti vähän väliä jaksaminen takkuaa, mutta ehkä tästä vähitellen etenpäin.

Jaksamisia teille ja kaikille muillekin!

Hiirulainen

Kiitos kukasta.
Sydäntä minulta leikattiin, en oikein osaa selittää mitä mutta syntymävika kai se oli joka nyt alkoi vaivata.😭

No höh, miten viestissäni on itkuhymiö? En minä useinkaan käytä hymiöitä enkä varsinkaan nyt julkisesti rupee itkemään. Meni maine.

pitkät välit ku oon viimeks tääl käyny. kyselisin nyt teidän kuulumisii ja herättelisin tätä keskustelua...

siis mitä teille kuuluu?

itse päädyin viime yönä osastolle vapaaehtoisesti, kun hyvin läheinen kaverini hyppäsi junan alle... olen yhä shokissa ja paniikissa asiasta, en tiedä mitä teen ja löytyykö iloa jatkaa eteen päin....

toivottavasti parempaa syksyn jatkoa kaikille

kymmenen minuutin hiljaisuus kaverini muistoksi nyt on paikallaan..

otan osaa suruusi vaikka samalla raukkamaisesti mietin, että uskaltaisipa itsekin hypätä.

Mulle ei oikein mitään kuulu. Olen sairaslomalla ja graduni on valmis. Miltään sekään ei tunnu.

Otan myös osaa, vaikka itsellänikin noita ajatuksia päässä pyörii. Ikävä kyllä 😞

Mitäs minulle. Tänään tuli uusi kela-kortti, koodi 112 "vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveydenhäiriöt". Perjantaina tuli tieto, että tuo on myönnetty, itkin silloin, tekee kipeetä yrittää tajuta, että on niin sairas.... eikä siitä ole kuin vuosi, kun sain astman takia uuden kela-kortin. 😭

Koitetaan tässä nostaa mun masennuslääkitystä, edellinen yritys meinas päätyy katastrofaalisesti, ku mun itsetuhoajatukset voimistu. Saa nähä mitä tästä tulee. Viime viikon alussa puhuttiin polilla osastosta, mut en siihen ite suostunu. Nyt koitan jotenki vaan jaksaa, välillä tuntuu etten todellakaan jaksa. Toisaalta on niitä hyviiki hetkii välillä.

Lyö aika pahasti tyhjää ja kirjottaminen takkuaa. Et ehkä lopetan nyt tähän.

Hiirulainen

Minua joskus hävettää näyttää Kela-korttiani, kun siinä on jo aika monta koodia.
Joskus käytin sitä henkkarina mutta nykysin vaan apteekissa ja aina tuntuu, että myyjä katsoo että voi tuota raukkaa.
Kerran soitin Kelaan ja kysyin, että paljonkohan lääkkeeni tulee maksamaan, jos nuo numerot poistetaan. Niin paljon tulisi, että kärsin nuo numerot.
Ehkä niitä jopa rupee lisää kerämään.

Kukaan muu kuin tämän ketjun lukijat tiedä sitä, että graduni on valmis.
Haluaisin nyt alkaa jonkun aivan uuden opinnon, ravintoon liittyvän.

ps hiirulainen, me kai vähän eri tahtiin sanailimme chatissa mutta et minua loukannut, toivottavasti en minä sinua. Koska kinastelimme vaan asiasta eikä henk.kohtaisuuksiin menty. Minä en vaan pysty mielipidettäni perustelemaan noin nopeassa keskustelussa, sen vaan sanon ja sitä on vaikea hyväksyä??

Maanvaiva et sinä minua loukannut. Pelkäsin itse, että loukkasin sinua, kun aika vahva mielipide asiasta oli. Perustelit sitä paitsi ihan hyvin. 🙂 Ja kyllä asioista saa erimieltä olla. Olin vaan väsynyt ja mielipiteesi hyppäsi silmille. Nojaa se siitä sitten. Asia käsitelty. Pyydän vielä anteeksi.

Ja onnittelut gradustasi! 🌻🙂🌻 Taisit asiasta jo edellisessä viestissäsi mainita, mutta onnistuin jotenkin ohittamaan asian. 🤔

Joo voisinpahan minäkin ruveta keräilemään noita merkintöjä tai sitten sairauksia aakkosjärjestyksessä. Nyt jo astma ja bipo... jos vuoden päästä sitten joku c:llä alkava pitkäaikaissairaus, miten olisi crohnin-tauti?? Sitten voisikin tulla diabetes. Joo kiitos ei!

Mukavaa syksyä teille! Jaksamista!

Hiirulainen

sori taas vierähtänny useempi hetki etten kirjottele tänne...

on vaan niin vaikeet jatkaa eteenpäin, kun joka ilta itkee itsensä uniin, joka aamu tuntuu samalta harmaalta mössöltä kuin edellinenkin aamu...

toisaalt sitä edes auttaa se että mut heitettii pihalle työsoppimisest ja no nyt se on sit vaan pakkolomaa...

tiedä häntä miten jaksaa seuraavaan päivään...

toivottavasti teillä menee paremmin🙂🌻

Miksi sinut heitettiin ulos sieltä?

Mun diabetes voi sangen hyvin, koska äitini pitää siitä huolen. Muutenkin fyysisesti alan olla kunnossa mutta s-loma jatkuu.
Psyykkisesti en voi hyvin, kaikki asiat ahdistaa, haluaisin lähtiä pois, kuolla, toisaalta taas elää. Minä nukun todella paljon, illalla menen aikaisin nukkumaan, enkä viitsi aamulla nousta ylös.

työpaikka eikä koulu ota vastuuta päätöksestä ja kumpikaan ei oikein kunnolla anna selitystä asialle...

hyvä että sinun diabeteksesi on hallinnassa🙂

maanvaiva tiedän tuon tunteen varsin hyvin, sillä itsekin olen osittain siinä tilassa...

tuntuu vaan et elämä loppu, tuntuu et elämäs on kaverin mentävä hole....