En edes muista, milloin viimeksi olisin itkenyt. Vuosi sitten? Kaksi? Pitkä aika siitä kuitenkin on. Olo on koko aika sellainen, että voisi itkeä muutaman tunnin putkeen, mutta en saa vain itkettyä. Olen niin pitkän aikaa kieltänyt itseltäni kyyneleet, ettei niitä enää tule. En anna itselleni periksi ja itke.

Olen kateellinen teille, jotka voitte itkeä. Se puhdistaa ja olo on helpompi sen jälkeen, vaikkei siinä itkiessä siltä tunnukaan. Joten itkekää, niin paljon kuin ikinä tekeekään mieli.

Itkin viimeksi viime yönä eilen monta tuntia putkeen. En oikeen miksi. Itketti. Vieläkin on paha-olla. Tosi paha-olla.

Riiksu kirjoitti 1.1.2013 18:9

Itkin viimeksi viime yönä eilen monta tuntia putkeen. En oikeen miksi. Itketti. Vieläkin on paha-olla. Tosi paha-olla.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti asiasi järjestyvät.
IisaMari

Mitäs Riiksu nyt kuuluu?

Minä itkin eilen, tänään jatkan, kuollutta kissaani.

Itkin viimeksi pari tuntia sitten koska olen niin epävarma itsestäni, elämästä sekä itkin ikävää.

Itkin tänään koko illan, koska mulla ei ole mitää halua enää elää.😭

Tänään töihin ajaessani.. Ajatukset ollu niin sekaisin. Ahdistusta elämän päämäärättömyydestä ja rakkauden puutteesta 😭

itkin viimeeksi viikko sitten kun voimat loppuivat taas ihan täysin. viikko sitten sunnuntaina romahdin kotona ja itkin monta tuntia. itku päättyi vasta kun jonotin sairaalan päivystyksessä ja lopulta päädyin osastolle. itku loppui siihen vaikka olenkin sisältäni itkenyt siitä asti koko ajan. edes seuraavana päivänä kun päädyin junaradalle makaamaan ja poliisit minut sieltä hakivat, ei itku tullut. olen ollut sen jälkeen täysin lamaantunut, neljä yötä olin osastolla ja nämä muutama päivä kotona on ollut kauheita. odotellessa sitä seuraavaa täysromahtamista koska psykiatrian polilta on turha odottaa minkään näköistä apua vaikken edes saa nukutuksi.

Itkin viimeksi eilen illalla kun ajattelin masentunutta ystävääni ja sitä, ettei hänen olonsa parane yritinpä mitä tahansa.

Samoin itkin eilen illalla, kai aivan turhaan. Aamulla vielä piti miettiä ja itkeä, kun tuli tunne, että myös työpaikalla ajatellaan mulla olevan vain tekosyy eikä oikeita syitä siihen etten mene joka aamu toimistolle vaan jään tekemään etätöitä kotiin.

Helvetti etten jaksa näitä ainaisia sairauslomia.

Viime yönä joskus kahden aikaan, kun väsytti ja ahdisti. Syynä ihan vaan se, että muistin taas kerran, että olen ruma ja tyhmä eikä mulla ole tulevaisuutta. Noin kauniisti kiteytettynä.

Itkin viimeksi äsken. Itkin häpeääni.

Haluatko kertoa mitä häpeät?

Äsken minäkin itkin, kun kaikki taas vaihteeksi riippuu jostin hemmetin veriarvoista.
Minua suorastaan itkun jälkeen veinaa alkaa jo vituttaan rankasti.

Itkin tänään., en ilosta enkä surusta.. ainoastaan elämästä joka ei ole kaikille meille tasavertainen.. Mitä kovempi nuoruus sitä rikkaampi vanhuus ,toivon ainakin.