Yksin ja mieli maassa

Yksin ja mieli maassa

Käyttäjä sekaisin77 aloittanut aikaan 18.11.2012 klo 11:24 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä sekaisin77 kirjoittanut 18.11.2012 klo 11:24

Uudet sivut ja ensimmäinen kerta kun ajatuksiani kirjoitan.

Maalla pienen tytön kanssa asusteleva mies miettii tuntujaan ja sitä, mistä hakea apua ongelmiinsa. Pienestä asti on tuntenut olevansa yksin ja aina on asiat menneet enemmin tai vähemmin metsään. Siis omassa mielessä. Järjellä ajateltuna kaikkihan pitäisi olla loistavasti. On hyvä työ, pieni terve lapsi, omakotitalo maalla, mutta tunne puoli onkin sitten kaikkea muuta. Tuntuu jatkuvasti yksinäiselle, vaikka on ihmisiä ympärilläkin joskus. Mikään ei tunnu onnistuvan, vähiten ihmissuhteet, joissa jostain syystä onnistun aina löytämään semmoisen ihmisen joilla on halu pettää. 2,5 vuotta sitten päättynyt ero lapsen äidin kanssa otti koville, mutta luulin siitäkin selviäväni.

Nyt epäsäännöllisen vuorotyön aiheuttamat hankaluudet arjen pyörittämisessä, pimeys, epäonnistumiset ja jälleen kerran epäonninen ihmissuhde ovat saaneet miettimään omaa jaksamista. Ellei tuota pientä ihmistä olis niin luultavasti ois helpointa vaan vetää verhot kiinni ja sammuttaa valot. Mikään ei kiinnosta eikä saa aikaan hyvänolon tunnetta. Yksinäisyys ahdistus ja masennus kalvaa, itkettää ja surettaa, eikä ulospääsyä ongelmiin löydy.

Tämmöinen avaus ja ehkä vaan purkautuminen pienestä osasta päänsisäisiä ongelmia. Mietityttää vaan, että mistä se paras, nopein ja helpoin apu löytyis? Nettivaraamalla työterveydestä löytyy huomiselle kirurgin aika, mutta tuskin pään poistaminen ongelmia hoitaa.

Käyttäjä repukka kirjoittanut 18.11.2012 klo 16:57

Surullista, miten paljon on ihmisten pahoinvointia tässä maassa. Apua kuitenkin on mahdollista yleensä saada. Pitää vain jaksaa hakea ja sitten avoimin mielin ottaa apu vastaan, vaikka sekään ei aina ole niin helppoa ja yksinkertaista. Aluksi varmaan kannattaa yrittää saada lääkärille aika joko terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Siitä se lähtee. Toivon sinulle voimia avun hakemiseen.

Käyttäjä troubles kirjoittanut 20.11.2012 klo 10:33

"Moni kakku päältä kaunis". Sisintä ei kuitenkaan näe, niinpä. Leikkimättä tässä nyt mitään terapeuttia, nousi mieleen kysymys, kun kirjoitit, että melkolailla pienestä pitäen ovat asiat menneet metsään.
Onko sulla ollut ns. hyvä lapsuus vai onko sieltä tullut jotain, joka on vaikuttanut siihen, millaisena koet itsesi? Vai oletko kuin allekirjoittanut, joka tuntee olevansa hyvä vain yhdessä asiassa; oman elämänsä ryssimisessä. Pettämiskokemukset jättävät kyllä syvät haavat sieluun ja vaikuttavat paljon käsitykseen omasta itsestä. Olen sen itse itsessäni huomannut.
Olisiko sinulla halua pyytää omalta lääkäriltä lähetettä mielentereystoimistoon, jossa pääsisit purkamaan ajatuksiasi ? Jos ei ole aiemmin sitä tehnyt, rima voi olla kohtuuttoman korkealla. Mutta kun lopulta pääsee toimistoon asti, ensimmäisen käynnin jälkeen saatat huokaista mielessäsi;" Miksen tehnyt tätä jo paljon aiemmin !" Voimia🙂👍

Käyttäjä sekaisin77 kirjoittanut 20.11.2012 klo 11:58

Vaikkei lääkäriin tunnu pääsevän millään niin, kuitenkin terveydenhoitaja järjestikin työterveyslääkäriajan nopeammin kuin uskoinkaan. Ikuisena nappikammoisena nyt sitten kokeillaan josko lääkitys yhdessä psykologin kanssa saisi pään kuntoon ja ajatukset kasaan.

Joo kyllä se tunne elämänsä ja joskus jopa muidenkin elämän ryssimisestä vaivaa ja on useinkin mielessä. Lapsuus oli luultavasti ainankin ulkopuolisen silmin hyvä, mutta ehkäpä sieltä sitten joku yksinjäämisen pelko ja pelko epäonnistumisista syntyy. Kotona kun epäonnistuminen oli aina jotenkin tuomittavaa.

Kyllä olisi helpompaa jos olisi flunssa tai joku muu paikka kipeänä, mutta pään kanssa tuntee häpeää, eikä oikein osaa asioita hoitaakaan. Kiitoksia myötätunnosta ja voimia muillekin ongelmista kärsiville.