Onko kellään muulla suuria vaikeuksia jaksaa sairaana hoitaa kaikkia talouden asioita?
Itse olen sairastanut niin pitkään, että talousasiat ovat menneet metsään ja niiden kanssa saa taistella joka kuukausi pysyäkseen jotenkin hyvin kiikkerästi pinnalla.
Kysymys kuuluukin, että mistä ihmeestä taas voimia taistella tämän kuun taistelu perintäfirmojen kanssa??
Joku päivä voimat vielä loppuu aivan totaalisesti ☹️
Hei Pieniminä!
Liiankin tuttu tilanne.. oma talous meni nurin kun meni ammatti alta fyysisen terveyden ongelmien takia. Sitten onkin tullut mukaan psyykkisen terveyden horjuminen. Olisi se voinut kyllä psyyke horjua muutenkin, tällä taustalla.
Itse kokeillut velkaneuvojia, seurakunnan diakoniapalveluita, mielenterveyspuolen sosiaalineuvojia. Jos et ole näitä kokeillut, niin kannattaa. Mielestäni parasta palvelua sain seurakunnan diakoniapalvelusta mutta se on niin henkilöstä kiinni! Nyt en jaksa enää mitään näistä. Mitä väliä.
Tunnen tuskasi ja jaan sen. Itsellä tuntuu että eniten voimia vie saada asia alkuun. Etukäteismurehdinta on niiiiiiiin kuluttavaa. Sitten kun saa ensimmäisen soiton soitettua niin loppu menee ihan ok. Ja lopulta huomaan ettei se niin vaikeaa ollutkaan. Silti se vaatii päiväunet ja loppupäivä on aika aikaansaamatonta.
En osaa muuta kuin toivottaa sinulle hurjasti voimia!!!!
Tsemppiä! 🌻🙂🌻
Mindflow
Mulla sama ongelma. Sössin omat raha-asiani perusteellisesti ja nyt velkojen mennessä ulosottoon, henkiset voimat ovat käyneet olemattomiksi. Vuosi sitten olin niin ahdistunut, että puhelimen pirinä sekä postiluukun kolahdus vei minut paniikkiin.Olin henkisesti niin lopussa, että en kyennyt enää romahtamatta selittämään velkojille, etten kykene maksamaan velkaani vaaditussa aikataulussa takaisin.
Jokapäiväinen taistelu verottaa jaksamistani rankalla kädellä ja tiliotteen näyttäessä nollaa heti kuun alussa ajaa välillä räpiköimään hyvinkin syviin vesiin. Sitkoilen, toisena päivänä paremmalla menestyksellä, toisena rimaa hipoen.
Rahan ei sanota tuovan onnea, mutta jatkuva kädestä suuhun eläminenkään ei ole niitä mukavimpia olotiloja.
Voimia kaikille talouskurimuksessa eläville😞
Aika kuvaavaa stressin tasosta on se, että joudun yleensä ottamaan rauhoittavan kun alan setvimään rahajuttuja ☹️
Onpa tosi tervettä ☹️
Onhan se kurjaa, kun joutuu turvautumaan lääkepurkin tuomaan apuun talousasioita miettiessä, mutta toisaalta on hyvä, että ahdistuksen saa edes jollakin tavoin kuriin siinä kinkkisessä tilanteessa.
Yritä jaksaa!
Vaeltaja-ihmettelijä
Kiitos. Miten paljon "yritä jaksaa"-toivotuskin voi tuntua hyvältä.
Voi että sitä päivää kun pääsee kaikista perintäfirmoista eroon... Se maailma saa mut ihan sairaaksi. Uhkailua, kettuilua, alentamista, kaikkea.
Ihmisarvo nolla ja silti pitää vaan yrittää jaksaa taistella.
Tällä hetkellä taistelen minäkin talousongelmien kanssa. Velkaa on, eikä tietoakaan milloin pystyn maksamaan. En tiedä mihin pitäisi ottaa yhteyttä. Ajatukset ahdistavat päivin ja öin.
Tervehdys, hyvät ystävät!
Jotta kenellekään ei tulisi sellaista käsitystä minusta, että jakelen tässä helppoja neuvoja, niin kerronpa teille, että minä asun vuokra-asunnossa eli vuokrakodissa (kauniimpi nimi!) ja olen velassa "korviani myöten". Jos oletetaan, että tulotasoni ei tästä nouse, niin kevennän velkataakkaani joka kuukausi seuraavat kymmenen vuotta. Mulla ei siis ilmeisestikään tule olemaan sijoitusongelmia ylimääräisen rahan suhteen... Ja silti yritän iloita tästä elämästä, sen pienistä ja suurista ihmeistä.
Nyt se sitten tapahtui.
Maksuhäiriömerkintä perheenjäsenelle, minun tekemisistäni. Erilaisista riippuvuuksista aikani kärsineenä tein tyhmyyksiä ja nyt aiheutin perheenjäsenelle asian, jota hän ei itse tehnyt. Voitte kuvitella syyllisyyteni, kauhuni, itsesyytökset ja itseinhon.
Puolisolla menee kortit, autolaina, kaikki.
Minun vuoksi.
Miten tässä jaksaa elää, ei mitenkään.
Jos joku olisi kysynyt minulta voisinko koskaan satuttaa läheisiäni, vastaus olisi en koskaan. Mieluummin leikkaisin käteni irti. Ja tässä sitä ollaan.
Vaikka olin ja olen sairas ja riippuvuus laittaa tekemään aivan hulluja asioita, se ei merkintää poista.
Tästä ei ole enää jatkoa.
Jaksaisiko joku vastata minulle jotain.
Nyt tuntuu siltä, että edessä olevat asiat ja elämä on iso vuori, josta en selviä.
En jaksa enää.
En vaan jaksa. Olen taistellut erilaisten asioiden kanssa nyt 30v ja talousasioiden kanssa taistellut viisi vuotta.
Nyt olen jo ulosotto ja käräjäoikeus- maailmassa, joka tuntuu niin kamalalta ja uhkaavalta, että en tiedä jaksanko taistella enää.
Haluaisin kuolla.
Mutta miten käy pienen lapseni ja mieheni.
Pelkään, että itselleni käy juuri tuo sama asia!
Puolisoni ei tiedä taloudellisesta velkataakastani yhtään mitään ja vastikkeet maksamatta..
En saa rahaa mistään, en yhtään mistään. Sairauden takia olen työtön ja virastot eivat ole halukkaita auttamaan, ilman, että puolisoni tiedot leivitetään esille myös.
Vaikka tilanne ei olekaan hyvä, Nyt puolisosi tietää tilanteen, eikä tarvitse enää myös salailun kanssa elää päivästä toiseen.
Voin niin tuntea ahdistuksesti.
Toivotan kuitenkin voimia sinulle selvitä tilanteen kanssa ja mahdollisesti joku päivä tilanteen yli.
Hei Angel of Death.
Kiitos viestistäsi. Tuntuu jotenkin lohduttavalta, että siellä jossain on samassa myrskyisässä veneessä toinenkin ihminen. Vaikka kenellekään en tätä toivo.
Pitäisikö meidän jotenkin yrittää tukea toisiamme, kaikki jotka ovat taloudellisen katastrofin aiheuttamassa paineessa ja tonni harteilla?
Olen vilpittömästi sitä mieltä, että tällainen jos joku edistää sairautta ja ylläpitää kaikkea surkeaa. Ei voi eikä jaksa parantua muista jutuista, niin kauan kuin joutuu taistelemaan näistä jutuista. Ei riitä voimat.
Voit siis uskoa, että minäkin ymmärrän juuri missä nyt olet, mitä kannat ja minkälaista on elää jatkuvassa suuressa huolessa. Lähetän paljon voimia.
Oletko sinä miettinyt Takuu-Säätiötä?
Hei Pieniminä!
Olen kovasti etsinyt tietoja kaikista tahoista mistä voisi saada apua, enkä ole päässyt sen pitemälle kuin sosiaalitoimistot...
Pitäisi varmaan soitella diakoniayhdistykseen, sieltä kuulemma saa eniten apuja ja ymmärrystä. Pitää myös tutustua tuohon säätiöön.
Oletko sinä ollut yhteydessä sosiaalitoimistoon, jos sieltä saisi jonkin verran apua?
Täällä taas odottelen postia, että mitä kirjeitä tänään tulee...
Voimia jaksamiseen sinne ja toivotaan, että selvitään molemmat tilanteen kanssa. Ehkä pitäisi ajatella ja ottaa asiat päivä kerrallaan, mutta sekin tuntuu hankalalta kun nämä asiat vaan kerääntyy ja lisääntyy!
Hei te, oikeastaan kaikki!
Ottakaa yhteys oman kuntanne talous- ja velkaneuvojaan. Teillä on hyvä mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn. Siinä jää käytettäväksi omiin menoihin yli 500 euroa kuussa, joten taistelu loppuu rahojen riittämisen kanssa. Kesto on joko kolme tai viisi vuotta.
Kun teillä on netti käytössä, menkää oman kuntanne nettisivuille, sieltä sosiaali- ja terveyspalvelut ja sitten pitäisi löytyä velkaneuvoja. Hänelle sitten soittamaan. Siitä se lähtee.
Syitä velkajärjestelyyn pääsemiseksi ovat mm. pitkittynyt työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys jne.
http://www.takuu-saatio.fi/hae_apua/velkalinja/
Tuonne voitte myös ilmaiseksi soittaa ja saada neuvoja tilanteeseenne.
Ystävällisesti parempaa huomista toivotellen
Kompiainen
Hei, täällä samassa tilanteessa oleva ☹️ Olen kauan etsinyt keskusteluapua tilanteeseen. Velkaa ulosotossa, ahdistaa, jopa pelottaa perintätoimistot. Hävettää. Kirjoitin "tarinani" se julkaistaneen piakkoin "moden" hyväksyttyä. Todella kaipaan kaltaisteni tukea pimeinä hetkinä. Velkaneuvoja ei ottanut minua puheilleen koska olen "varaton" opiskelija. Jonkun aikaa menikin tässä hyvin. Hyväksyin omat virheeni, syyt jne. Nyt on taas heikompi aika :/
Mene käymään sosiaalitoimistossa. Varaa itsellesi aika sosiaalityöntekijälle, ja katsokin, että saat ajan OIKEALLE sosiaalityöntekijälle. Älä huoli jonkin muun työntekijän aikoja.
Miksi velkaneuvoja ei huolinut sinua vastaanotolleen?