Parempaa huomista...

Kurkku edelleen omituisen kipee. En saa juomallakaan sitä rauhottumaan. Nieltäessä tuntuu että seinämät  repeytyvät rikki. Ei tee oikee mieli jua tai edes syä mitään. Silti on vaan pakko molempia tehä. Saa nähä kuinka kauan tämäkin kestää....

En sit osaa oikean kokoisia sukkia tehä millään. Sain viime yönnä taas yhet sukat valmiiksi ja sit mittasin ne, liian pienet. Ei muuta ku tänään uudet puikoille ja peukut pystyyn.

Kävin kaupassa. Kävelin pitkät matkat. Sitten tulin kotiin ja ahmin suklaata. En pysty taas lopettamaan sitä. Se menee  pahemmaksi koko ajan. En jaksa lämmittää oikeaa ruokaa. En jaksa pestä kasviksia tai kuoria, vaikka niitä olisi. Otan vaan suklaalevyn ja syön siitä puolet kerralla. Hetkeen ei ole nälkä. Sitten taas voi syödä lisää suklaata. Se on helppoa. Ei vaadi mitään. Seuraavana päivänä sama uudelleen ja vielä vähän pahempana. Kun tämä riippuvuus alkaa, sille ei näy loppua.

Suuri syy on että en jaksa pakottaa itseäni järjestämään itselleni kelvollista ruokaa silloin kun ei ole äärimmäinen pakko. Elämä on täynnä pakkoja jo muutenkin. En millään jaksaisi suorittaa joka päivä niitä. En jaksaisi tehdä mitään.

Veriarvot on mitä sattuu. Se ei ole ihme.

Vaikka jaksaisin käydä kaupassa kun oikein itseni pakotan, en jaksa enää muuta sen jälkeen. Jätänkö hampaat pesemättä vai ruuan lämmittämättä. En jaksa miettiä. Otan suklaata ja taas vähän aikaa menee ilman nälkää.

Mikään ei kiinnosta. Koko ajan on huono olo. Masentaa. Elämä tuntuu kamalalta, en selviä.

Paistoin maustettua kanasuikaleita, Kuutioin viimiset muutamat porkkanat pieneksi. lisäsin joukkoon samalla kun paistoin lihan. Sit lisäsin kurkumaa suht kypsien lihojen sekaan ja risottoriisi. Vettä tarpeeksi ja annoin kiehuu hiljalleen kunnes vesi melkein imeytyny ja riisi kypsää. Lisäsin suolaa kun en aiemmin muistanut. Sit kuutioisin jääkaapissa lojuneet suippopaprikat vielä joukkoon ja lisäsin soijakerman. Otin levyltä pois ja nyt ootan että jäähtyy hiukan ja katon mitä mun sotkotus maistuu tällä kertaa.

Lääkäri soitti. Soittaa mun sossulle ja miettivät mun kohtaloa. Ottaa yhteyttä kuulemma sisätaudeille ja kysyy mitä mun verenpaineille tehään ja ololle. Pitääkö jotain tutkimuksia tehä asian suhteen tai mitä. Pitäisi kuulemma nukkuu, mutta sanoin että kyl mä haluisin nukkuu, mut olen viime yönnäkin saanut 8 jälkeen unta aamulla ja tyttö soitti 13 aikoihin ja herätti. Olen yrittänyt 12 aikoihin yöllä mennä nukkuu, mut pyörin vaan sängyssä monet tunnit. Mut katotaan nyt mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Apteekkiin tarvis mennä. EHkä menen loppu viikosta kun tukihenkilö tulee. EN tiä mihin muualle mennään, mut tarvis foolihappoa hakee apteekista. Olen vaan niin väsynyt etten jaksa ees ajatella. Haluaisin vaan olla ja en tiä.

Poikkis hakee joskus koirulille uuden heijastinliivin.

Tytölle alko tänään mangeettihoito. Saa nähä auttaako se ees.

Meinasin unohtaa laskut maksaa, mut muistin. Samalla annoin tytölle rahaa koiran leikkaukseen. Pitää kerätä sitä summaa.

Olen noita sukkia tossa neuloskellut aika paljon taas. Hiukan alkaa takamus sattuu, kun istuu tässä.

Olen noita astiooita koittanut pestä. Samalla kokeilla jaksaa roskia kerätä ja jne.

Jokin aikaa sitten tuli mieleeni, hajooko mun pääni siksi telkkari ohjelmista ja tollasista, kun ne on niin aktiivipitoisia että en pysy kärryllä. Sellaisia sekalaisia. Et ennemmin joku yksinkertainen ja selkeä ohjelma olis parempi.

Olen koittanut tota tietsikka asiaa selvitellä tässä. huomenna vissiin ttarvii soittaa sinne ja kysyy kunnolla miten toimia. Kukaan ei pääse mua oikein tänne auttamaan, niin pitää yksin selvitä.

Haluaisin jo nukkumaan, mut en tiä saisinko edes unta jos nyt menisin tai heräisinkö sit muutaman hetken päästä jo.

Mun missio on tehä koirulista "joulukuusi" kun lenkkeilee. Ja olen aika hyvin saanut sitä suoritettuu tänään. Hommasin pitkän heijastinliivin hänelle, oikein kunnollisen. Sit sillä on 2 heijastinta hihnaan (toinen koko heijastava tuubi ja toinen ladattava valo) sit sillä on ennestään jo ladattava valopanta juttu. Mitähän mä vielä voisin sille keksii. En muista onko sen talutushihna heijastin, mut mun luonna ainakin hihna on heijastava hiukan. Sen valjaat on heijastavat. Olisko johonkin vielä????  🙂

Ostin lampaankorvia sille. Saa nähä mitä tykkää. Niistä pupun korvista ainakin tykkäs. Hyllystä löyty lampaankorvia jotka saman hintaisia. Possunkorvia en uskalla ostaa.

Alehyllystä tarttu joku tollanen paita juttu. En tienyt mikä se oikein oli. Kotona netistä ettisin niin on joku palautumis ym puku. En tiä. Saa nähä.

Tyttö sai heijastinvaljaat itelleen lenkeille.

Ostin hiukan syötävää ja juomista. Vieras kauppa, niin en osannut oikein mitään ostaa.

En jaksanut tänään mennä kauppaan. Huomenna pitää mennä. En keksi mitä ruokaa seuraavaksi laittaisin. Kaalilaatikkoa voisi tehdä, kun kaali on nyt halpaa ja hyvänmakuista. Siinä on paljon tekemistä kun kaali pitää ensin saada pehmenemään. Huomenna pitää keksiä jotain.

Väsyttää ja jaksaminen on huonoa.

Ahdistus valvottaa. Heräilin jo pari kertaa ja nyt vaan valvon. Kello herättää kuudelta. En tajua miten selviän huomisesta. Olen rättiväsynyt mutta ahdistus puristaa rinnassa ja olen ylivirittynyt ja se pitää hereillä. Söin jo vaikka mitä ja otin lääkettäkin muttei auta. Tuntuu tuskaiselta. Jalkoja särkee.

odtan että koiruli tulee. Jää kuulemma yöksi. Saa nähä miten meillä menee.

Kotona pitäisi paljon tehä kaikkea, mut ei kauhiasti huvita eikä jaksa.

Viime yönnä menin 10 aikoihin nukkumaan aamusta ja nukuin vissiin joku 3 tuntia ja taas mennään eteenpäin.

Täytyy katella mitä loppu päivän tekee sitten....

Koiruli nukkuu selälleen tossa ihan vääntyneenä vieressä. Söin äskö lämpimii leipii ja jäin tähän istuskelee. Koiruli tuli viereen sohvalle maate. Meillä on mennyt suht hyvin. Ollaan pikku lenkkejä muutama tehty. Koiruli saanut ruuan ja muroja ja sitten leikkeleen. Saa nähä millainen yö sitten tulee olemaan, osaako rauhottuu.

On vaan pitkä ilta. Nukkumaan vois mennä, mut en tiä saanko unta ees tähän aikaa. Viime yönnä menin 10 aikoihin aamusta nukkuu vasta. Yritän keksii miten saan aikani kulumaan, mut tuntuu että jos katon telkkarista ihan mitä vaan tai koneelta ihan mitä vaan striimejä tai videoita niin sauhu nousee korvista.

Valvon taas. Tämä on jo jokaöistä. En pysty millään rauhoittamaan kehoa, joka on jonkinlaisessa taistele tai pakene -tilassa. Se ei rauhoitu millään keinolla. Yritin lukeakin mutten pysty keskittymään.

En keksinyt uutta ruokaa vielä. Kaapeissa on kaikenlaista, mistä voi tehdä nopeasti jotain jos en jaksa mennä kauppaan. Nakkeja on ja tonnikalaa. Pari tarjouksesta ostettua lohifilettäkin on pakkasessa. Ne pitäisi käyttää kohta mutta niissä on enemmän työtä kuin vaikka nakeissa.

Kamala olo. Väsyttää ja haukottelen mutta en rauhoitu millään.

Jalkoja särkee enkä jaksa mitään. Kävin tänään isommassa kaupassa ostamassa hedelmiä, kun oli tarjouksessa.

Huomenna yritän levätä. Ehkä katson vaan telkkaria koko päivän jos en jaksa muuta. Vanhaa ruokaakin on vielä sen verran, että voin lämmittää. Ostin jauhelihaa ja tein siitä ja pakastekasviksista pikakeiton. Maustoin jauhelihan vain yrttisuolalla ja mustapippurilla. Ihan hyvää tuli.

Piti vielä laittaa tytölle ruokaa ja tuli syötyä samalla itsekin. Sain astiat koneeseen ja se pesee nyt. Tuntuu etten mitään enää jaksa.

Jostain syystä viime yönä nukuin enemmän kuin aiempina. Aamulla jaksoin maksaa laskuja ja jotain asioita hoitaa läppärillä. Nyt en jaksa enää mitään.

Ahdistus on aika voimakasta. Olen yrittänyt miettiä, miten saisin sitä alas mutta ei ole oikein mitään keinoa mikä toimisi. Onneksi tänään ei enää ole ihan pakko jaksaa mitään.

Pakko yrittää jaksaa huomen päivällä siivota täällä.

Tein kanakeittoa. Käytiin tukarin kans eile lihakaupas ja siel oli myynnis tollanen pussi. Veteen lisätään se pussin jauhe ja kiehautetaan. Siihen voi lisätä kanaa ja kasviksia. Mä lisäsin. En tosi  laittanu sitä kermaa ollenkaan. Huomiseksi on vielä sitä jäljellä. Ei siitä 60g pussista paljoo tuu, mut voin ostaa lisää uudelleen. Saa nopeesti tehtyy keiton eikä sitä ees tarvii jatkaa.

Oon innostunu juustoleivistä joita käytän mikrossa. Juu tiiän etten sain juustoo syä, mut en tiä mikä siinä on. Mun maha ei oo oireillu vaikka oon juustoo syöny. Ja en syö vähän. Tos meni 500g 3:ssa päivässä. Nyt ostin 1.25 kg klöntin ja katon kauanko se kestää. Tosin ostan laktoositonta juustoa, mut ei sen pitäis vaikuttaa kun mulla on lehmänmaito allergia, eli pitäis kaikki maitotuotteita välttää. Niin myös 0% laktoositonta. Vain ns. Kasvituotteita ja mitä näitä on. Mut nyt ku oon hetken aikaa tota juustoo syöny, ni maha on ennemmin paremmassa kunnossa. Enemmän taitaa ruisleipään reagoida.

Mulla on alkanu oireita palautumaan, mitkä helpotti silloin tiputuksessa.

Päätä sattuu edelleen. Mahtaako olla 4 vai 5 päivä jo.

Saa nähä millaine yö tulee. Toi jalka alko taas tän järjettömän kivun ja ei voi oikee missään asennos pitää. Nyt yritän mahallaan maata ja pitää jalan alla peittoa, jos auttais edes hiuka. Pelkään va ku pitää valo sammuttaa eli liikahtaa, ni kipu yltyy.

Tyttö tuli mummin tyhjään kämppään evakkoon ku poikkis on kipee. Hän oli tehny koiralle pedin taatan sänkyyn. Oli kaivanu häkistä hänen pyyhkeen ja ottanu oman paidan. Laittanu ne sen pedin viereen. Koirulilla on haasteita tuolla hiuka ja näillä yritetään sitä tuttua hajua saada ja näin turvaa. Vaikka tyttö on siellä niin lisäturvaa koitetaan.

tyttö lähti sitten takas kotio. Ei pystynyt koiran kanssa olee mun vanhempien luonna. Siellä on liikaa asunnon ulkopuolista meteliä ja ääniä että koiruli ns. sekosi. Kotiin kun kuulemma pääsi, niin meni heti melkein nukkumaan. Ei viitsi kiduttaa toista.

Olen tässä miettinyt, miksi mulla on hiukan jostain rintalastan alta alkanut sattuu niin pystyssä ollessa kun makuullakin. Närästystä ei oikee voi ehkä olla kun syön lääkkeitä siihen. Mietin myös sitä kun mullahan on niitä oireita joita ennen infuusiota oli ja jotka ajattelin johtuvan siitä. On vaan ärsyttävää kun tässä istuessa on rintalastassa outo tunne. Pitää vaan jotenkin jaksaa.

Kattelin tossa, pitäisi kerätä voimia että sais ton vessanki kunnolla pestyy jossain vaiheessa. Tekolista siis sen ku kasvaa koko ajan.