Omillaan asuminen/oleminen ahdistaa

Omillaan asuminen/oleminen ahdistaa

Käyttäjä Potkuauto aloittanut aikaan 31.08.2014 klo 14:05 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Potkuauto kirjoittanut 31.08.2014 klo 14:05

Heips

On 23- vuotias nuopri nainen. Mulla on sellanen ongelma, että mua ahdistaa asua ja olla yksin ilman mun vanhempia. Muutin Tammikuussa toiseen kaupunkiin töiden perässä, mutta mut sitten irtisanotiin koeajalla. Jäin ihan tyhjän päälle, mutta ääsin sitten toiseen paikkaan töihin meijän yhen tutun kautta.
No töissä meni ihan hyvin, mutta mua alko ahdistamaan vaan päivä päivältä enemmän. Lopulta tultiin siihen tulokseen, että muutan mun kotikaupunkiin takas lähemmäksi mun vanhempia. Mun olo ei silti oikeen oo helpottunut ahdistaa ja itkettää.
Käyn säännöllisesti juttelemassa aikuispsykiatrian polilla sairaanhoitajan kanssa. Lääkityksenä mulla on Lyrica 225 mg x 2 ja cipralex 20 mg x 1 sekä tarvittaessa opamox 15 mg. Mulla on vaan kokoajan sellanen olo, että ei huvita tehdä mitään eikä jaksa.. en edes jaksa laittaa ruokaa itselleni vaikka rakastan ruuan laittoa.
Tiedän että mun pitäis vaan nousta ja lähtee liikkeelle… nähdä kavereita ja urheilla, mutta mää vaan en jaksa. Ja tosiaan mun vanhemmat asuu ihan 10 min ajomatkan päässä, eli nekään ei oo kaukana, mut se ei silti vaan helpota mun oloa.

Käyttäjä Tyttönen vaan kirjoittanut 31.08.2014 klo 21:17

Mä oon nyt asunu omillani 5 kk, sitä ennen asuin tukiasunnossa jossa oli henkilökuntaa. Aluks tää yksin asuminen tuntu vaikeelta, mut nyt oon ruvennu nauttii tästä. Tukihenkilö mulla käy täällä säännöllisin väliajoin. Mun pitäs ajaa yks lääke alas ja pelottaa tehä se yksin asuessa.
En tiiä oliko tässä mitään pointtia mut kerroinpahan vaan..