Hei vanki🙂. On totta että syitä juomiseen löytyy. On jos jonkinlaista
selitystä. Sitten ahdistaa miksi pitää juoda vaikkei halua. Itse samassa
oravanpyörässä aikoinaan ollut reilun !0 vuotta. Meni paras naisystävä,
sekä poikakaveri. Tilit meni juomiseen. Onneks kumminki ´älysin laskuni
hoitaa. Siitä on tosi vaikea päästä eroon. Oletko ajatellut A-klinikkaa
tai jotain vertaistukiryhmiä? Toivotan tsemppiä ja paljon voimia ja rohkeutta
että pääsisit eroon alkoholista🙂👍

Harhaa kaikki on vaan

Olipas aikamoinen ahaa-elämys tänään. Muistoja tapahtumista mitä ei ole tapahtunut. Ajatuksia jotka eivät tunnu omilta. Mieli maassa ja olo ahdistunut. Kirjoittaminenkin on vaikeaa. Ei punaista lankaa, ei tietä mitä kulkea. Alkanu mietityttämään kirjoittaminen ja omista asioista puhuminen. Ei kukaan halua kuunnella.

"Lopeta itkeminen, aikuinen ihminen. Ei elämä voi olla noin vaikeaa."

Niin, toisilla tuntuu olevan helpompaa. Mikä tämä taakka on? Miksi minulla asiat tuntuvat menevän niin päin prinkkalaa? Paatuneet alkoholistitkin saavat käytyä työkkärissä, kelassa ja sossussa. Minä en, en osaa käyttää näitä hyvinvointivaltiomme tarjoamia tukiverkkoja. Tänään tuli ilmoitus, että joudumma maksamaan puoliksi lapseni äidin kanssa lapsen päivähoidosta täyden maksun. Syy; tuntematon. Kummalakaan ei ole tällä hetkellä minkään valtakunnan tuloja niin miten tämä on mahdollista? Paperit on viety aina ajallaan, selvitykset tehty mitä on pyydetty ja tässä on tulos.

Vaikeaa tän harhaisen mielen kanssa pyöritellä tälläisiä asioita. En näe kokonaiskuvaa saati sitten tiedä kuka voisi auttaa sen muodostamisessa. Ollaanpa sitten aavalla merellä, kumiveneessä ilman airoja.

Toivottavasti tulee joku autiosaari vastaan jossa voisi levähtää hetken.

Moi vanki.On toi viina kyllä sellainen pirulainen.Multa kysyttiin,että miksi haluan sellaisen miehen joka ei juo.No mullapa olikin vastaukset valmiina.En ole löytänyt sellaista miestä joka ei joisi,mutta ehkä vielä jonakin päivänä ehkä☺️❤️.Eikös kaikki tunteetkin nouse herkemmin pintaan,kun ryyppää?Itse ei ole kokemusta tästä.Olen kyllä joutunut paljon kuuntelemaan kännisiä rakkaudentunnustuksia.Miksi niitä on niin vaikea sanoa selvin päin☺️❤️☺️?vanki sinun pitää itse haluta lopettaa juominen.Kukaan muu ei siihen pysty vaikuttamaan.Minä yritin aikani vaikuttaa toisen juomiseen,mutta turhaa.Sitten kyllästyinkin katsomaan sitä juomista.Rakkaus ja viha ovat voimakkaita tunteita.🌻🙂🌻

Hei sarrukka ja propeli!

Olen hiljalleen alkanu harkitsemaan A-klinikka käyntiä.. Pystyn olemaan juomatta pitkiäkin aikoja mutta sitten kun juominen hirttää kiinni nii se hirttää 😞. Halu lopettaa on valtava mutta kuten sanoin, aina löytyy "syitä" juua. "Ens viikolla sitten ryhdistäydyn"- on aika useasti tullu sanottua itselleni mutta se ei ole johtanu mihinkään. Ilman tukea en meinaa päässä tän asian kanssa eteenpäin ja siksi tuo A-klinikka on ollu mielessä. Pääsitkö sarrukka eroon tästä tavasta klinikan avulla vai ihan yksin?

Propeli, alkoholin vaikutus tunne-elämään on varmaan yksilöllinen mutta tottahan se on, että alkoholi turruttaa eikä alkoholisoitunut ihminen tunne tunteitaan täysin normaalisti. Viime kesänä olin parisuhteessa ja kumpikaan ei juonut alkoholia juhannuksen jälkeen tippaakaan (seuraavan kerran syksyllä joskus, joka oli tosi iso virhe ☹️. Siitä alko alamäki) ja en ole ikinä ollut niin onnellinen ja hyvinvoiva kuin silloin.

Olin kokonaisen vuorokauden juomatta ja itse asiassa, olo on huomattavasti parempi nyt. Sain nukuttua hyvin koska alkoholi ei vaikuttanu unenlaatuun. Olokaan ei ole niin harhainen enää. Jospa tämä tästä paranis pikku hiljaa..

Aurinko paistaa, piristävää. Häätyy se uskoa, että kesä tulee. Kylläpä aika on taas kulunut nopeaa. Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuukin ihmiselle tässä elämässä.

Hei vanki. Pääsin eroon alkoholista omin voimin. Tosin siihen vaikutti
Aika paljon se pyöräonnettomuus. Aloin miettiä asioita. Sitä että
seuraavalla kerralla en ehkä hengissä selviä jos jotain sattuu. En
voi sanoa että se oli helppoa. Mieliteko juomiseen oli suuri ja
vieläkin tulee hetkiä että tekisi mieli ottaa muutama siideri. Olen kuitenkin
voittanut kiusauksen vielä😟. En voi luvata itselleni enkäkenellekään
etten ota enää koskaan alkoholia. Toivon että korkki pysyy kiinni
lopullisesti.☺️. Toivon todella että onnistut lopettamaan juomisen🙂👍

sarrukka kirjoitti 3.4.2013 16:35

Hei vanki. Pääsin eroon alkoholista omin voimin. Tosin siihen vaikutti
Aika paljon se pyöräonnettomuus. Aloin miettiä asioita. Sitä että
seuraavalla kerralla en ehkä hengissä selviä jos jotain sattuu. En
voi sanoa että se oli helppoa. Mieliteko juomiseen oli suuri ja
vieläkin tulee hetkiä että tekisi mieli ottaa muutama siideri. Olen kuitenkin
voittanut kiusauksen vielä😟. En voi luvata itselleni enkäkenellekään
etten ota enää koskaan alkoholia. Toivon että korkki pysyy kiinni
lopullisesti.☺️. Toivon todella että onnistut lopettamaan juomisen🙂👍

Voi ei.. Ihminen on yksilö, ehkä minun pitäisi vain hakeutua A-klinikalle jos tiedän, etten tule pärjäämään yksin. Silloin kun olin pitemmän aikaa juomatta, huomasin kuinka hengellinen ihminen todelliselta luonteeltani olen. Pidin siitä ihmisestä.

Hengellisyys kuolee alkoholin nauttimisen kanssa, tämän tiesivät saarnamiehet jo 1700-luvulla.

Tsemppiä sullekin sarrukka. Eiköhän tää tästä

13 päivää myöhemmin.

Olen lopussa. Juominen on menny pahemmaksi vain. Jos juon yhdenkin, se on siinä. En hallitse itseäni. Yritän vielä kerran, mutta epäröin.. Tiedän mitä haluan, mutta en usko pääseväni siihen. Ainoat kaveritki hylkäs kun eivät jaksa eet kattoa tätä juomista ja masentelua. Tosi moni ei ymmärrä, tai halua ymmärtää muiden ihmisten ongelmia. Tukea olen antanu muille, aina, mutta sitä ei ole mulle herunu.

Usein ajattelen, että olenko paha ihminen näiden ongelmieni takia, vai miksi nää on annettu mulle kannettaviksi. Jos ikinä tästä nousen, tulen olemaan hyvin kiitollinen kaikille jotka edes tän verran on jaksanu kattoa tätä. Pahasti näyttää vaa siltä, et ilman jotain ihmettä, en saa elämääni hallintaan.

Päivästä päivään, sumussa ilman päämäärää. Pullon pohjasta sitä on etsitty mut ei ole löytyny punaista lankaa, vain kasa tuskaa. Olen alkanu kaipaamaan eksääni taas enemmän ja enemmän. Mitähän hälle kuuluu.. Ajatteleeko hän minua koskaan niin kuin minä häntä.. Maksaisin mitä vaan edes hetkestä hänen kanssaan.

Saa sitä toivoa kaikenlaista, mutta elämä on raadollista.

Alkoholi on tosi huono kaveri. Varsinkin jos menee liiallisuuksiin
eikä pysty hallitsemaan juomista. Kuin olen aikaisemmin kertonut
olen itse menettänyt paljon liian juomisen vuoksi. Ryyppykavereita
kyllä löytyy. Mutta totta ystävät kaikkoaa. Alkoholi vain pahentaa
tilannetta. Lisää ahdistusta ja masennusta. Myös se vaara että
alkaa miettiin itsemurhaa. Niinkuin minä tein. Onneksi tulin järkiini.
Toivon sydämestäni että pystyisit lopettaan juomisen. On itsensä
narraamista että otan vain yhden kaljan. Alkoholisti ei siihen pysty.
Oletko ajatellut sitä A-klinikkaa tai jotain vertaistuki ryhmiä. Jos
semmoisia on.
Toivon että jaksat taistella alkoholinhimoa vastaan. Se on rankkaa.
Mutta jos taistelun voitat elämäkin muuttuu paremmaksi. Tsemppiä🙂👍

.

Olen miettiny A-klinikkaa jne., mutta kuten aina, voimat ei riitä. Tarvisin todellista tukea joltakin ihmiseltä, tukea jota en tule saamaan. Toivon, että joku sanoisi suoraan sen minkä tiedän jo: "Olet menny liian pitkälle. Jos jatkat noin, tulevaisuus ei näytä hyvältä. Tule, nyt tehdään pari soittoa ja hoidetaan asiat kuntoon."

Toisin sanoen; ihmettä.

"People just ain't no good
I think that's welll understood
You can see it everywhere you look
People just ain't no good"

Olen alkanu vihaamaan ihmisiä, oikeasti vihaamaan. Olen yrittäny puhua heille, he eivät kuuntele. Olen anonut apua, he eivät auta. Naiivia odottaa, että muut ns. "tekevät työni puolestani", mutta onko se loppujen lopuksi liikaa pyydetty? Taitaa olla.

Huomaan ajatukseni siirtyvän taas viinaan. Taas haluttaa juoda. Kirottua.

Päivän jatkoja kaikille

Toivon ettet loukaannu. Mutta loppujen lopuksi kukaan muu ei voi sua
auttaa kun sinä itse. Itsestä on lähdettävä halu lopettaa juominen.
Toki olisi hyvä jos sinulla olisi joku joka kannustaisi sinua yrittämään.
Tahtoo vain olla kun viinanhimo iskee siinä ei auta mikään.
Mutta voimia sinulle🙂👍 Toivon että vielä onnistut

Hei Vanki! Tsemppiä! Selkeästi kamppailet asian kanssa. Alkoholi on kyllä ihme aine. Siihen on helppo hukuttaa surut. mutta vaan hetkeksi. Itsekin tullut useamman kerran kokeiltua..Sellainen tuli mieleen että entäpä jos saisit soitettua sen yhden puhelun ja menisit esim sinne A-klinikalle. Voi hyvinkin olla että tapaat siellä ihmisiä jotka on sun kanssa samassa tilanteessa, voit jopa löytää uusia ystäviä ja saada oikeaa tukea 🙂 eikös se kuulostaisi aika hyvältä?

Moi vanki.Olisikohan sielä lähellä joku ihminen,vaikka ent.alkoholisti josta voisit saada tukiystävän.Tai olisiko seurakunnassa sellainen Diakonian työntekijä jonka kanssa voisit mennä juttelemaan?Jos,uskot,että tuola yläkerrassa on joku niin tietysti voit rukoilla ja pyytää apua🙂voit jopa yllättyä ja saada sitä.Jos on usko johonkin tai vahva usko itseensä niin kyllä sitä pystyy,kuin oikein kovasti yrittää.Sitä on yksin vaikea lähteä mihinkään tai tarttua niihin vaikeisiin asioihin.Tukiverkosto olisi aika tärkeä.Sitä eristyy herkästi ulkomaailmasta varsinkin,jos tulee niitä vaikeuksia😐.Voit myös katsoa netistä olisiko sinun paikkakunnallasi jotain tukitoimintaa🙂👍tsemppiä.🌻🙂🌻 toivon sinulle auringonpaistetta ja kaikkea hyvää.Joskus on vaikea luopua rakkaasta ihmisestä,mutta aika parantaa.Itse tahdon uskoa näin.

Vanki kirjoitti 16.4.2013 15:34

Olen miettiny A-klinikkaa jne., mutta kuten aina, voimat ei riitä. Tarvisin todellista tukea joltakin ihmiseltä, tukea jota en tule saamaan. Toivon, että joku sanoisi suoraan sen minkä tiedän jo: "Olet menny liian pitkälle. Jos jatkat noin, tulevaisuus ei näytä hyvältä. Tule, nyt tehdään pari soittoa ja hoidetaan asiat kuntoon."

Toisin sanoen; ihmettä.

"People just ain't no good
I think that's welll understood
You can see it everywhere you look
People just ain't no good"

Olen alkanu vihaamaan ihmisiä, oikeasti vihaamaan. Olen yrittäny puhua heille, he eivät kuuntele. Olen anonut apua, he eivät auta. Naiivia odottaa, että muut ns. "tekevät työni puolestani", mutta onko se loppujen lopuksi liikaa pyydetty? Taitaa olla.

Huomaan ajatukseni siirtyvän taas viinaan. Taas haluttaa juoda. Kirottua.

Päivän jatkoja kaikille

Jonku pitäis juu niinsanotusti tulla potkiin persuksille ja kohti A-klinikkaa 😉. Noloa sun "kavereille" jos ovat hylänneet. Kun hätä on suuri nii erottuu ne erillaiset kaverit, kaikkienhan ei tarvi olla auttajia, vaikka olis muuten hyviä kavereita, ne ei vaan ole kavereita sit semmosella tasolla et sen syvällisemmin vois toista jeesata.
Tuttavallani kans menny muutaman kerran alkoholin käyttö liian pitkälle, olen muutaman kerran vieny klinikoille ja lääkäreihin, jossainvaiheessa sitten ku tarpeeksi oli auttanu nii meni itelläkin toivo ja voimat. No siihen liittyy muutakin kyl, ettei se vaan siitä johtunu.

Nyt jos ei sieltä ketään "oikeaa" ihmistä löydy, sitä ihmettä, joka tulis ja sais potkittua sinne A-klinikalle, niin voisko olla täällä sitte bittiavaruuden välityksellä semmonen "unnamed hero".. no ny meni jo vähän yli tuo sankarinimitys 😀..
Mutta pilke silmäkulmassa, sattuu sitä muissaki piireissä!

Vakava asia kuitenki, niin siis tarkotan että, soitat ja menet nyt (aamulla-päivällä) sinne A-klinikalle, tai sitten vaan menet suoraan sinne (jos sinne ilman soittoo pääsi)! Voisit sitten tänne kertoa miten siel menee, tai meni kun tulet pois ?

Usko pois, jos se ei tapa niin se ahistaa ja hajottaa ja lopulta tämäki asia vahvistaa!
🌻🙂🌻

Oho! Kylläpä tänne ollaan vastattu! Kiitokset teille sarrukka, Berry, propeli ja Jupiteri. Piristitte muuten ankeaa päivääni huomattavasti.

Ehkäpä siinä on juuri se ongelma mulla; odotan, että joku tulee ja auttaa minua. Ei tälläistä tule tapahtumaan. En luota ja usko itseeni tällä hetkellä ollenkaan, mutta jos pystyn olemaan edes viikon selvinpäin, itseluottamukseni kasvaisi huomattavasti. Alkuun on vain yksin tosi vaikea päästä.

siksipä huomisen tavoite --> Soita A-klinikalle ja hakeudu ryhmään.

Tekisi todella hyvää tavata ihmisiä joilla on samankaltaisia ongelmia kun mulla. Kirjoittelen sitten jälleen tänne miten siellä meni.

Vielä kerran, kiitos kaikille! 🌻🙂🌻

Vanki kirjoitti 17.4.2013 18:28

Oho! Kylläpä tänne ollaan vastattu! Kiitokset teille sarrukka, Berry, propeli ja Jupiteri. Piristitte muuten ankeaa päivääni huomattavasti.

Ehkäpä siinä on juuri se ongelma mulla; odotan, että joku tulee ja auttaa minua. Ei tälläistä tule tapahtumaan. En luota ja usko itseeni tällä hetkellä ollenkaan, mutta jos pystyn olemaan edes viikon selvinpäin, itseluottamukseni kasvaisi huomattavasti. Alkuun on vain yksin tosi vaikea päästä.

siksipä huomisen tavoite --> Soita A-klinikalle ja hakeudu ryhmään.

Tekisi todella hyvää tavata ihmisiä joilla on samankaltaisia ongelmia kun mulla. Kirjoittelen sitten jälleen tänne miten siellä meni.

Vielä kerran, kiitos kaikille! 🌻🙂🌻

Hyvä! Kyllä sinä siihen pystyt! 🙂

Kannattaa varautua, että sinne ryhmään ei ehkä aina ihan heti pääse, mutta siinä on kuitenkin hyvä "checkpoint" mitä kohti kannattaa astella.
Jos viinanhimo meinaa iskeä odotellessa, niin yks jutska vois olla et juuri sillä hetkellä ottaa ja lähtee juoksulenkille, tai tekee jotain väsyttävää. Se voi tuntua tosi vapauttavalta, kun pääsee sen vaikean lähtemisen/aloittamisen kynnyksen yli, ja laittaa vaikka rokin pauhaan korvanappeihin ja juoksee niin että kengänpohjat hehkuu! Sitten ku tulee takas kotii, tuskin tekee mieli juua muuta kun vettä ja on mahtavan väsynyt, ei väsyttävän väsynyt 😉. Väsymyski on ihanan autuas tunne, kun se on semmosta hyvänlaista väsymystä.

Voimia! Yritä olla ottamatta stressiä suorittamisesta, ja kerro tänne miten on menny tosiaan 🙂