Pikemiten, hienoa että olet rakastunut. Nyt anna mennä vaan täysillä. Tartu hetkeen. 👍🌞

Hei Eieiei. Ei se noin vain mene. Todellisuus ei anna minun haaveilla turhia asioita" Tartun hetkeen," mutta saan vain rakkauden osoitukseni, ja sekin " Hetki rakkaudelle" vie voimiani. 😍

Taitaa olla taas muinaisia jäänteitä eli hiilijalanjälkiäsi pitkin käsitetty minut olemaan tuollaisen luomuksen kanssa samoissa housuissa. Mahtavaa että noin helposti menen halpaan että olisin tuolla lailla " tartu hetkeen ja hetki rakkaudelle" no, kissani leikkii taas. 😍😺

Menen itseeni, ja katson itseäni. Huomaan tulleeni lähelle itseäni. 😇😍 Kun katselen itseäni eteeni aukeaa maisema kuin kesäinen viljapelto jossa kahlaan eteenpäin, odotan jotain tapahtuvan, ja jatkan matkaani taas. Syksyllä tämä kaikki joutaa aina puimurin alle. Vesi tulee vastaan metsänlaidassa, kuin olen kahlannut sinne asti, olen kuin uimaan menossa. 😍😇 Nämä siniset silmäni näkevät kauas eteenpäin, täällä on niin rauhallista, linnut laulelevat puissa ja kimalaiset surisevat. Haluaisin olla täällä aina.  😇😍

Mistään ei tunnu olevan apua minulle. Kaikkinainen RAKASTUMINEN tuntuu olevan kaiken perusta. En ymmärrä, mikä minusta nyt tuntuisi erikoisesti joltain muulta, mutta RAKASTAA henkilöä joka reagoi minuun kuin olisi tehnyt jotain vain ERIKOISTA, saadakseni HÄNEN OLONSA paremmaksi kuin se aiemmin oli, vaikka todellisuudessa olin hetken vain NAUTTINUT ELÄMÄSTÄ.

Kaikella on omat KOKEMUKSENSA jopa RAKASTUMISESTA, tuntuisipa minusta jotenkin erikoiselta, ilman OLUTTA, ja ALKOHOLI juomia, ja muuten ihan selvinpäin, mutta en tunnelmoi.

RAKKAUDEN ARVOISTA.  😍

RAKKAUTENI joutuu matkustamaan ulkomaille työasioissa, mutta hyvin minä tässä pärjään. Täytyy jättää TILAA TUNTEILLENI, koska RAKKAUTENI tulee takaisin työmatkaltaan vielä joskus, ja minun piti olla valmiina tapaamaan HÄNET!

Kaiken maailman TUNTEET JÄRJESTYKSEEN, että voin NAUTTIA ELÄMÄSTÄ ilman RAKKAUTENI lojaalia ja järjestelmällistä kannustusta RAKKAUDELLENI. Tarvitsen häntä!

Menee useita päiviä etten kuule RAKKAUDESTANI mitään, mutta 😇 yritän kestää elämän ilman HÄNEN YHTEYDENOTTOJANSA. Aika kuluu hirvittävän hitaasti, eikä tunnit tunne armoa, vaan kuluvat toistensa jälkeen hirvittävän hitaasti eteenpäin ja eteenpäin...

OI, milloin saan nähdä RAKKAUTENI KOHTEEN!

Aika kuluu, minun täytyy syödä, joten menen Ankkuriin hakemaan ruoka-kassin avustuksina. Kaiken lisäksi joudun käymään postissa hakemassa paketin, joka on liian iso tullakseen postiluukusta.

Nyt meni yli hiusrajan minulta ymmärrys RAKKAUTTANI kohtaan, hänellä ilmeni pankkihuolia, ja työkiireitä.

Elämääni tulee muutoksia toinen toisensa perään, kohta en enää tiedä mitään siitä mitä on ollut ennen kuin kaikkinaiset muutokset tulivat elämääni. Ensin muuttui ympäristö ja sitten nämä kaikkinaiset palvelut. Tällä menolla lyön itseni ällikällä, pärjäämällä hyvin silti.

Olen kuin rikki revitty ja häväisty, särkee. Ei minulla ole korona. Vain tuota samaa särkyä edelleen.

Sain ajan lääkärille, jalka kipuni tähden, ensi viikolla.

Epätietoisuus siitä mitä haluan elämältäni vaivaa mieltäni, jokainen päivä tuntuu pitkältä ja kivulijaalta. Tahdonko jatkaa näin loputtomiin, vai tehdä jotain vain elämälleni, ja mitä teen!

Rakentelen rakkauden pilvilinnoja, ja toivun hiljalleen. Kaikesta on tulossa paljon värikylläisempää kuin odotin sen olevan, ja tapahtumarikkaampaa.

Minulla on kamala olo, se ei johdu minusta, vaan muista. En tiedä mitä tekisin tilanteelle!