Minä kirjauduin sisään fbookkiin muutama vuosi sitten, mutta olin passiivinen ja elämäsä muuta silloin, en perehtynyt juurikaan.
Tänä kesänä aloin tutustua siihen.
Se on monirakenteinen,
siinä on monia juttuja joihin en ole tutustunut.
Sinne ihminen menee seuratakseen elämää jossain muuallakin.
Ja ollakseen olemassa itsekin.
Sinne kirjaudutaan omalla nimellä.
Itse kirjautuessani terapia oli tunnelukkojen avautumsivaiheessa niin vahvaa isävihaa, että tipautin itsestäni sukunimen pois, olen vain etunimilläni kirjautuneena.
Ystävälista on alkanut lkasvaa kaimojen kautta.
S eon siis tapa olla olemassa.
Vahvistaa itsetuntoa kun pääsee samaan elämän virtaan, jossa ihmiset nykyään on.
Siellä ollaan (pääasiassa)ystävällisiä, sen paikan moderointi on jokaisen vastuulla.
Jos jollain ilmenee joku epäasiallinen - lainvastainen teko - ilkeä kommentti - siitä voi kertoa verkon ylläpitäjälle.
Siellä on helppo linkittää musiikki, josta pitää, niille kuultavaksi, jotka haluavat sinun sivullasi vierailla.
Siinä kannatta tutustua yksityisasetuksiin ja laittaa säädöt aika tiukoiksi('vain kaverit').
Luottamuksen kasvaessa voi höllentää säätöjä jos niin kokeea tarpeelliseksi.
Siinä saa toteutta itsesuojeluvaistojaan ja itsemäärämsioikeuttaan.
Siellä voi myös kaverin 'seinälle' kirjoittaa, jos haluaa klikata 'tykkään' tai jos haluaa sanoillakin jotain ilmaista, voi jotain kirjoittaa.
Siellä on mahdollisuus viestiä 'viestien' kautta tai sitten livenä oikeassa reunassa aukeaa vihreinä palleroina mahdollisuudet kenen kanssa voi reaaliaiakisesti jutella.
Usein pallerot on vihreinä - vaikka ihminen koneen äärellä jossain muualla netin sokkeloissa.
Palleron saa myös tummemmaksi, jos ei halua olla 'nähtävillä' eli jos ei halua että toiset huomaavat sinun olevan koneella.
Siellä oleviin viesteihin voi vastata milloin haluaa.
Se on aina avoinna, jos haluaa jättää viestiä tai vaikka vaan lukea mitä toisille tuttaville kuuluu.
Ns. yksityisviestit ei näy muille.
Se on sähköpostiin verrattavaa viestimistä se.
Koen sen aikamoiseksi 'magneetiksi' ja siksi ymmärrän että joku voi pitää fbookkia Jumalasta kauemmas vievänä.
Minua se kyllä on vienyt enemmän kohti Rakkautta; elämää, ihmisiä, uskon kasvamista.
Siellä ei ole anonyymiyyttä samalla tavalla kuin täällä tukinetissä.
Jos siellä tehtailee liikaa kaveripyyntöjä, voi joutua kuin karanteeniin tietyksi ajaksi(työkkärin kielellä karenssiin).
Eli tietyn ajan joutuu pidättäytymään kaverikutsujen lähettämisestä.
Joitain muitakin sanktioita voi olla, jos käyttäytyy typerästi.
Siellä voi olla suorassa yhteydessä koko maailmaan.
Tarkoitan mille puolelle maapalloa tahansa, tutustuminen on kuin matkailua.
FB on avoin jokaiselle.

Avartaa.
Omat tiedot voi luoda sinne kirjautuessaan, tai niitä voi muokata matkan varrella.

Perustin facebookiin vertaistukiryhmän nimellä Leber depressed, jonne kaikki ovat tervetulleita saamaan uusia ystäviä ja vertaistukea... Laittakaa siis pyyntöä, lisäilen sitä mukaan teitä sinne.

Itse olen löytänyt sieltä pari ihmistä, joille voin mm. tekstailla, jos siltä tuntuu... ymmärtää oloani ja tekemisiäni paremmin kuin moni "terve" 🙂

Minäkin liityin pari vuotta sitten facebookiin. Olen jo keski-ikäinen ja tietokoneen käyttökin aika uutta minulle. Facebookissa kun on kavereita, eli muita käyttäjiä kaverilistalla, ei ole helppoa ollut minulle. Olen miettinyt pitäisiköhän poistua koko fb:sta.
Koulukavereitakaan kavereiksi en ole pyydellyt, kun ongelma minulla kun en muista nimiä.
Katselen vielä ja ihmettelen koko facebookia.

Hei Siruja=)
siellä voi olla kuin 'satunnainen matkailija'.
Eli seurata ja ihmetellä aivan rauhassa.
jos joku kohta on epäselvä,
voi kokeilla - mitä jos teen näin - mitä siitä tapahtuu -
Sillä mentaliteetilla olen löytänyt joitain juttuja
(toivoen ettei joskus joku kokeilu toisi mukanaan laskuja, joita ei voi 'torpata')
- olen ottanut sen kuin haasteena oppia joka päivä(en ole joka päivä siellä)
jotain uutta.
Atk-taitoja minulla on a-ajokorttitutkinnon verran vuodelta -03,
eli periaatteessa alkueväät koneesen tutustumiseen olen saanut.
Tekniikka on kehittynyt vuosien myötä.
Fb:ssä on monta kätevää juttua -
mutta ei ohjeita oikein kunolla mihinkään.
Ohjeet on meissä käyttäjissä,
eli jos ei jotain tiedä,
rohkeasti vaan kysyä
jos joku ystävällinen sielu sattuisi itse tietämään.
Veikkaisin, että aika iso osa sen käyttäjistä ei ole sinut sen kanssa.
Eikä siitä tarvitse tietääkään, mikä ei kiinnosta.
Edullisinta 'matkailua' mitä minä tiedän.
=)

Mitä mieltä olette siitä, kun facebook-ihminen kertoo siellä kaiken mitä tekee päivän aikana ja samalla sitten toisaalla mainostaa, että viihtyy hyvin yksin ja on erakko lähes?
Minusta ihminen ei ole erakko jos joka hetki puhelee jonkun kanssa netissä.
Ei silloin viihdy yksin vaan ihminen on hyvin sosiaalinen.

Entäs nyt, kun facebook uudistuu jotenkin siten, että sinusta tulee kaikki esiin kaikille ihmisille jotka ovat uteliaita?
Kadutko facebookiin menoasi?
Eikö se ole jo sama kun pitäisit kotisi ulko-oven aina auki ja antaisit kenen vaan tulla katsomaan mitä teet?

En minä koe fb:a mitenkään uhkana. Minun sosiaalista elmääni se ainakin on avartanut. Olen tutustunut uusiin ihmisiin, joita tapaan sitten livenäkin. Minä en jaksa useinkaan lähteä kotoa pois ja siksi minusta on mukava, että halutessani voin kuitenkin chattailla ihmisten kanssa. Ei päivityksissä tarvitse kaikkea kertoa. Minä välillä kerron, välillä en pitkään aikaan päivitä statustani. Minusta fb:ia voi hallita hyvinkin helposti. Voi määritellä, mitä tietoja ja kenelle haluaa jakaa. Ja kun ei jaksa olla tippaakaan sosiaalinen, ei sinne tarvitse kirjautua ollenkaan. Olen liittynyt joihinkin ryhmiin. Esim. oman asuinalueeni asukasyhdistykseen ja sitä kautta saan hyvin tietoa, mitä meilläpäin tapahtuu ja usein olen niihin tapahtumiin osallistunutkin. Olen päässyt mukaan yhteisöllisyyteen. Vaikka samanaikaisesti tunnenkin itseni aina ulkopuoliseksi, mutta se johtuu minusta, ei fb:sta.

Facebook on sosiaalinen verkostopalvelu. Siis keino pitää yhteyttä sosiaaliseen verkostoonsa. Tärkein asia siellä ainakin minulle on uutisvirta, johon tulee vähän väliä tieto mitä joku kaveri on tehnyt, mitä ajatellut, mistä tykännyt, mitä (jonkun kaverin mielestä) tärkeää maailmassa tapahtuu, mistä keskustellaan, mitä uutisia jollain seuraamallani taholla (vaikkapa bändillä) on. Kun ei kovin paljon tapaa ihmisiä kasvotusten, pysyy uutisvirran kautta kärryillä verkostonsa asioista.

Yhtä tärkeää on kertoa itse noita asioita. Omia uutisia, fiiliksiä, kiinnostavia juttuja. Nykyään jokaisen oman julkaisunsa voi tarkasti määritellä, kenelle se näkyy. Kovin henkilökohtaiset asiat jaan vain lähipiirille, ja saan heiltä tukea. Vaikka minulla ei oikeastaan juuri ole läheisiä ystäviä, Facebookin kautta saa huomata keitä kuitenkin kiinnostaa ja ketkä välittävät ja tukevat. Ihmiset, joita harvemmin tapaa, saattavat tuntua läheisemmiltä Facebookissa.

Nykyään monet kaverit käyttävät Facebookin yksityisviestejä yhteydenpitoon sähköpostien sijasta. Se vähän ärsyttää minua, koska sähköposteihin on minusta kätevämpi vastata. Toisaalta yksityisviestikeskusteluja on helpompi lukea kokonaisuutena ja niihin voi osallistua kätevästi useita henkilöitä.

Chatti on myös ihan hyvä ominaisuus, jonka avulla voi jutelle ilman että tulee puhelinlaskua, mutta se on reistaillut joillakin.

Olennaista Facebookissa on opetella käyttämään systeemiä. Asetukset pitää ymmärtää ja erityisesti yksityisyysasetuksista pitää huolta.

Huonona puolena Facebook yhtiönä ei tunnu kauhean luotettavalta ja koko ajan on vähän hyväksikäytetty olo kun siellä on. Toinen huono puoli ovat jatkuvat muutokset, joista tiedotetaan huonosti. Juuri kun on oppinut käyttämään jotain ominaisuutta, se muuttuu. Mm. näiden takia moni on nyt siirtymässä Google Plussaan, joka on vastaava palvelu ja vaikuttaa vähän Facebookia paremmalta.

Moni vouhkaa Facebookista silkkaa tietämättömyyttään. Ei käsitetä, kuinka hyvin siellä pystyy hallitsemaan näkyvyyttään. Monesti vouhkaajat eivät edes tajua, mitä varten Facebook on. (Yhteydenpitoa varten.) Ei se oikeasti ole mikään kovin kummallinen juttu.

Ei sinne kukaan pakota ketään kertomaan itsestään mitään joten on oma valinta mitä toiset saa tietää yksityiselämästä. Ei minulle tulis mieleenkään kertoa siellä henk. koht. asioitani. En ymmärrä tuota kohua siitä että muka kaikki on kaikkien nähtävissä. Mielestäni pointti on se että se mitä ei halua toisten tietävän niin sitä ei pidä sinne laittaa.

en ole lukenut kaikkia viestiketjun viestejä joten saatan toistaa asioita, joita jotkut muut ovat täällä jo sanoneet.

itse menin facebookiin koska olin mielettömän utelias tietämään, millaista siellä on ja monet kaverini olivat siellä.

saatan olla siellä liiankin avoin, en tiedä, mutta jäin itse koukkuun heti. on kivaa, kun voi jutella tuttujen ja puolituttujenkin kanssa - aivan kuin he olisivat siinä samassa huoneessa.

ihmisillä on niin kiire nykyään, että he eivät ehdi nähdä usein, mutta netissä he ehtivät keskustella. voin siis jutella sellaistenkin ihmisten kanssa joilla ei ole aikaa tai halua nähdä minua kasvotusten jutellakseen kanssani.

muutama tyyppi jotka tunnen, eivät juttele minulle niin avoimesti kuin facebookin chatissa kun näemme kasvotusten. toisin sanoen olen tutustunut heihin paremmin juteltuani heidän kanssaan netissä. jos olisimme jutelleet aina vain kun näemme kasvotusten, en todennäköisesti tuntisi heitä niin hyvin kuin mitä tunnen facebookin chat-mahdollisuuden ansiosta.

ehkä olen - myönnetään - myös vähän huomionkipeä. siksi tykkään laittaa facebookiin itsestäni kuvia, joissa näytän hyvältä, ja tekstejä, joissa kuulostan hyvältä.

olen myös ajatellut asiaa niin, että facebookin profiili on vähän kuin ensivaikutelma - paitsi että siinä on asioita itsestä paljon enemmän kuin mitä ensivaikutelmassa tavallisuudessa on.

jos joku ihminen näkee mut kadulla, niin sen saama ensivaikutelma muodostuu vain siitä, miltä mä näytän. Mutta jos se sama henkilö katsoo mun facebook-profiilin, se saa paljon todenmukaisemman ensivaikutelman musta, koska profiiliin saa kirjoittaa itsestään kaikkea mitä haluaa ja mitä pitää itsessään tärkeänä.

Toisin sanoen facebook-profiilini katsottuaan tällä henkilöllä on minusta paljon todenmukaisempi käsitys kuin jos hän vaikka vain näkisi minut jossain kadulla ensimmäistä kertaa.

Itselläni on facebookissa noin 150 kaveria.

No nyt sitten tukinet on mennyt twisteriin. En ole siitä koskaan ennen kuulutkaan. Mitä siellä tehdään muuta kuin luetaan tukinetin uutisia eli seinää kai?

Twister, mikä kumma se on?

onneksi en o crapbookissa enää. jos o jotain sanottavaa ni soittakoot. itselle irc on se juttu.

twister on sellainen lattiapeli ja samalla myös lukihäröni.
Tarkoitin twitteriä.

No niimpäs onkin, olen joskus taipunutkin sen pelaamiseen... Mutta mikäs se twitter on?

No sitä yritänkin selvittää mitä se twitteri on mihin tämä tukinet on mennyt. Sinne kai pitää sign up, että pääsee katsomaan heidän touhujaan.