Ihana lukea tuollaista. Hienoa, että olet löytänyt sen toivonkipinän. Ehkä minäkin joskus...

🙂👍

Dies Nafestus ja Repukka, Kiitos kannustuksesta!

Tänään otin henkisesti aika ison askeleen - kirjoitin työhakemuksen tooodella pitkän tauon jälkeen. Vielä en sitä ole mihinkään lähetellyt, mutta nyt on se sellainen "pohja" tehty jota on helppo muokata tarpeen mukaan. Jos tästä alkaisi kokeilla elämää uudestaan 😉 toosi varovasti. Onko muita samassa tilanteessa?

Alkuun tuo tuntui mahdottomuudelta.. Mutta nyt kun sitä on aikansa pyöritellyt mielessänsä ja tavoitteet/ toiveet alkaa olla kartoitettu niin tuntuu vähän "luottavaisemmalta". Kun hoksaa mitä haluaa tehdä niin sitä kohti on helpompi suunnata kuin vastentahtoiseen puurtamiseen.. Eihän sitä tiedä saako töitä missä aikataulussa, mutta mikäli ei yritä, ei tule varmasti niitä onnistumisiakaan. Oikeastaan en voi kuin voittaa jos yritän 🙂 Ainakin tiedän pyrkineeni eteenpäin, ei tarvitse miettiä tulevaisuudessa "entä jos olisin yrittänyt/hakenut..".

Kylläpäs kuulostaa hienolta! Voit olla todella tyytyväinen itseesi ja ylpeä saavutuksestasi. Se, että nousee sieltä masennuksesta (itseni nyt vaikea uskoa todeksi omalla kohdallani) ja sitten vielä sekin, että pystyt jo suunnittelemaan tulevaisuutta. Helppoa se ei varmaankaan tule olemaan tänä päivänä töitä löytää, paitsi jos asut pääkaupunkiseudulla. Mutta se, että tietää mitä haluaa ja on jokin päämäärä on jo puoli voittoa.

Positiivisen kateellisena😳 toivotan sinulle onnea ja kantavia päiviä.

Kaffee, kiitos. Lueskelin tuossa ketjuasi, niin tuttuja asioita siellä oli. Se on ihan totta ettei "siellä pohjalla ollessaan" todella usko että tästä vielä selvitään. Meillä jokaisella pitäisi olla joku joka uskoo meidän puolestamme siihen selviytymiseen silloin kun itse ei enää jaksa. Kyllä tästä voi selvitä! Taistelu on kova mutta pohjalta on vain yksi suunta - se on sieltä pois.

Itse olen tosi kiitollinen niille ihmisille jotka tässä minun taistelussani ovat uskoneet selviytymiseen. Joku on voinut matkalla "luovuttaa" tai antaa viestikapulan tavallaan seuraavalle. Yhdessä nämä monet ihmiset ovat tätä kuormaa kantaneet - näin kun vähän on ottanut etäisyyttää niin senkin hahmottaa.. On paljon aikoja jolloin tunsin ja luulin olevani yksin, mutta näin ei tainnut sittenkään olla. Jostain on suotu niitä ihmisiä silloin kun heitä on todella tarvittu.

hienoa kuulla!!! voit olla itsestäsi ylpeä. onnistumisia kevääseesi toivottelen!

Rohkaisuksi myös muille.. 🙂 Miettikää mitä todella elämältä haluatte, toimikaa sen eteen - se työ kantaa hedelmää.. 🌻🙂🌻 Vaikuttaa erittäin hyvältä tämä minun tilanteeni - kertoilen kun satavarmaksi selviää 😉

Kiitos kannustuksesta! Tämä on vasta alkutaivalta tällä tiellä, mutta taisin kääntyä siitä oikeasta tienhaarasta kerrankin tällä elämäntiellä!

Monenlaista sitä matkan varrella tulee vastaan. Yllättävää kyllä - kaikki ystävät.. siis "ystävät"(?) eivät tunnu iloitsevan eteenpäin menemisestä. Osa tutuista vaikuttaa siltä ikäänkuin ihmisen kuuluisi jäädä sinne jonnekin kuopan pohjalle, erityisesti jos heillä itsellään on vastaavia kokemuksia masennuksessa olemisesta parhaillaan. Iloitsemista ja onnitteluja ei kaikkialta satele - tässä oppii arvostamaan heitä jotka taitavat olla todellisia ystäviä.

Kohtasin tänään tuttavan jolla mielestään tuntui olevan oikeus luokitella minut omien tietojensa perusteella mitä minusta hänellä on. Hän jääkööt kuvitelmaansa, ei minulla ole velvollisuutta sydäntäni kaikille avata, saati tarvetta. Mutta kyllähän se hämmentää kun tuntuu siltä että ollaanko tässä jotenkin vapaata riistaa vai mitä.. Mutta pieniä vastoinkäymisiä pitää kestää - ne voivat opettaa kohtaamaan sitten isompiakin.

Älä ääliöistä välitä, jätä heidät omaan arvoonsa. Tartu siihen, mikä on hyvää ja vahvistaa sinua. On niin hienoa kuulla, että tällaisesta paskasta voi joskus noustakin. Antaa toivoa meikäläisellekin - ja muille masentuneille. Jatka samaan malliin! 🙂👍

Huhhei.. Ei se elämä helpolla päästä. Venyvyyttä koetellaan mutta onneksi suht maltillisesti. Asiat sujuu yllättävänkin hyvin yksi kerrallaan, taaksepäin ei tässä hirveästi uskalla kelata ettei tunnu liian raskaalta. Tällainen muutosprosessi on kyllä aika paljon voimia vaativaa. Tähän asti olen onnistunut oikeastaan kaikessa mitä olen tilanteeni kohentamisen eteen tehnyt - se on toiminut.. Näinkö täältä vaan todella noustaan vaikka välillä itseluottamus ei meinaakaan riittää. Mutta hetki ja tilanne kerrallaan - kauhuskenaaariot jätetään laskuista.

Täällä on fiilis tämän mukainen 🙂👍

Asiat ovat sujuneet ja elämän laatu se vaan tasasesti kohenee. Sieltä kuopasta ollaan noustu ja auringonsäteet valaisevat ja lämmittävät. Edelleen huomaa sen että jotkut pahantahtoiset(?) yksilöt koettaa muistutella ettei minulle ole mitään onnistumisia tarkoitettu, mutta kuinkas vaikuttaakaan toiselta. 🌻🙂🌻 Olen niin kiitollinen niille jotka ovat tsempanneet, ja toisaalta muistutelleet ettei se kertarysäyksellä täydelliseksi samantien muutu - realiteetit on syytä muistaa. Mutta takaiskut on otettu vastaan ja jatkettu niistä huolimatta 🙂 Ei olisi minun uskonut sanovan... mutta... Elämä on ihanaa,