Masennus ja ahdistus riesana

Masennus ja ahdistus riesana

Käyttäjä Rikkimennyt aloittanut aikaan 15.09.2011 klo 21:33 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Rikkimennyt kirjoittanut 15.09.2011 klo 21:33

En nyt tiedä oikein mistä aloittaisin,ajatukset jotenki sekaisin.🤔 Olen avoliitossa elelevä nainen ja nuoruudesta lähtien ollut toistuvia masennuskausia.Ongelmani on myös itseluottamuksen puute,vaikeus luottaa ihmisiin ja enkä kunnolla kai vieläkään luota kumppaniini.Pari vuotta sitten tutustuimme olimme molemmat tosi yksinäisiä.Meillä oli etäsuhde ja tapailtiin usein,mutta erottiinkin mun aloitteesta koska en saanut tarpeeksi hellyyttä ja mies ei ollutkaan tosissaan kanssani.Mies kuitenkin otti jätetyksi tulemisen aika raskaasti,useasti soitteli itki perääni.Heti sen jälkeen oli mulla yksi lyhyt suhde,sekin kariutui lopulta.Palattiinkin sitten yhteen aikasemman miehen kanssa,nyt sitten asuttu yhdessä 1,5v.
Mulla oli lääkitys 5 vuotta kunnes viime keväänä tunsin jaksavani niin hyvin,että uskalsin lopetella lääkkeet,jotka aiheutti aikamoista makeenhimoa yms..Lääkäriltä sain tietysti ohjeet lopettamiseen.Jäljelle jäi enää opamox jota voin ottaa tarvittaessa ettei tuu paniikkikohtauksia.Mulla meni tosi hyvin kesän loppupuolelle asti,kunnes miehen loman loputtua aloin masentua.Oli vaikeaa sopeutua yksin oloon(eläkkeellä olen)
Alkoi taas vaivata huolestuneisuus, esim.pelko,et mies löytääkin paremman töistä sellaisen jonka kanssa seksielämä sujuu ongelmitta.😟
Oon siis ollut ajoittain aika mustasukkainen,mies itse niin sosiaalinen,itse ujo arka.
Koko elämä alkoi tympiä ja toisen itsepäinen luonne. Ollaan monesti juteltu mun mustiskohtauksista ja miehen mielestä olen turhaan huolissaan.Mietin jo välillä eroa,jos se auttaisi mua jotenkin.Aamuyön unettomuus alkoi vaivata myös,kävin lääkärissä ja sain uudet lääkkeet,pelottaa aloittaa ne jos tulee sivuvaikutuksia.-☹️ 😯🗯️

Käyttäjä Ansku1966 kirjoittanut 25.10.2011 klo 14:49

Moi taas pitkästä aikaa! Mullakin on ollut aina välillä aamuisin käynnistymisvaikeuksia, nytkin on sellainen vaihe menossa 😞 on ollut kausia, että lähtee helpommin käyntiin, mistä lienee johtuvan, ei aavistustakaan. Kiva kuulla, Rikkimennyt, että voxra on alkanut vaikuttamaan! Se ketipinor illassa voi aiheuttaa väsymystä, paitsi mulla ei aiheuttanut, vaikka söin illalla sitä 200 mg + muut lääkkeet lisäks, en silti saanut nukuttua kunnolla, kun heräsin aina 4-5 maissa eikä uni tullut enää. Nytkin on vähän sellaista tasapainoilua iltalääkkeiden kanssa, mutta yöt ovat menneet melko hyvin. Nyt mulla lopetettiin keskiviikon pajakäynnit, vielä käyn perjantaisin, se on hieman rauhallisempi ryhmä, vaikka kylläkin yksi uusi nainen on kova kiroilemaan. Mulle etsitään uutta paikkaa nyt tällä viikolla, toivon pääseväni vanhainkotiin, sinne kai jo kuulunkin 😉 Mukavaa loppuviikkoa kaikille 😎

Käyttäjä RikkiMennyt kirjoittanut 26.10.2011 klo 09:13

Tervehdys! Kiva kuulla Ansku1966 sinustakin pitkästä aikaa🙂 Joo voxraa mennyt nytten 3 viikkoa. Mulla on mennyt paljon paremmin ja kaikista parasta on se kun pystyy taas olemaan iloinen pienistäkin asioista,varsinkin se kun pystyy taas yksin käymään kaupoilla jne..opamoxia tiputtanut 3 tabl. kahteen tabl. en sitä uskalla yhtäkkiä lopettaa,pitänee kysyä lääkäriltä ohjeet miten vähennellä sitä lisää.
Reilun viikon ajan menny se 2 tabl. päivässä.Mä vaan tossa huomasin,et mulla on ollu parin viime päivän aikana taas välillä sellanen kireä tunne vatsassa ja kädet hikoilee
Parina iltana kun olen lukenu sängyssä kirjaa mulle tulee se kireä tunne vatsaan 😟
ja tulee huokailtua enemmän. Samanlaisia tuntemuksia mulla oli sillon kun olin tosi ahdistunut. Vai johtuiskohan siitä kun on tulossa se aika kuukaudesta? on esim.rinnat tosi arat. Onneks lähipäivinä pääsee lääkäriin,voihan se olla,et sinneki meno jännittää jo..? mukavaa päivänjatkoa kaikille!

Käyttäjä Ansku1966 kirjoittanut 27.10.2011 klo 09:17

Moi Rikkimennyt! Kiva kuulla, että voxra on alkanut tehoamaan ja päivät sujuneet paremmin, paitsi nyt se kireä tunne vatsassa. Mä tajusin eilen illalla mokanneeni tosi pahasti ja siitä on ilmeisesti johtunut mun kova väsymys viime aikoina. Olen iltaisin ottanut 200 mg Doxalia vaikka kuuluisi ottaa vain 100 mg. Purkin kyljessä lukee 4 tablettia, mutta se oli vanha annostus. Ei ihme että olo on ollut väsynyt ja vähän tokkurainenkin. Eilen pudotin annostuksen 150 mg:aan ja tänään otan sit sen normaaliannoksen 100 mg, + tietty muut iltalääkkeet. Huh huh, oikein pelästyin kun tajusin virheeni 😮 tänään tulee perhetyöntekijä, yhdessä sitten siivoillaan ja tietysti jutellaan mun voinnista ja tytön asioista. Huomenna perhetyöntekijä vie tytön vähän "humputtelemaan", lähinnä shoppailua yms. Äitini kyläili meillä sunnuntaina ja osti jääkaapin täyteen ruokaa ja herkkuja, ihanaa! Ja pelleili kovasti tytön kanssa 😀 huomenna menen tutustumiskäynnille uuden hoitajani luo, vanha on mukana ekalla kerralla. Sitten aletaan hoitaan mua kokonaisvaltaisesti, keskitytään molempiin, fyysiseen ja psyykkiseen puoleen. Mukavaa vknloppua kaikille 🌻🙂🌻

Käyttäjä RikkiMennyt kirjoittanut 28.10.2011 klo 11:13

Heips! Ansku1966 Voi ei,no mutta hyvä,että sitten huomasit ettei iltalääkitys ole kohdallaan. Mulla ei ole enää ollu niin hyvä olotila,ollu ahdistusta taas ja aamuyön unettomuutta. Kävin lääkärissä,neuvoi nostamaan ketipinorin annostusta 50mg:sta 75-100mg:aan.Sanoi,et voxraakin vois nostaa 300mg:aan jos tuntuu siltä.En haluais sitä nostaa,HALUAN pärjätä sillä yhdellä tabletilla.Kokeilin eilen illalla isompaa annosta otin 75mg.Huolestutti illalla jos oon sit aamulla ihan tokkurassa,mutta ei oikeastaan sen paremmin nukuttanut,enkä ollu aamulla tokkurassa.Ehkäpä ens yönä nukuttaa paremmin tai sit pitää vaan ottaa se 100mg. Sain viimeinkin ohjeet opamoxin alasajoon.Tajusin,et olin itse vähä liian nopeesti vähentäny sitä itse😟 mut en ole varma olenko tarpeeks hyvässä kunnossa,et voisin opamoxia vähentää. No pitää yrittää ottaa nyt rauhallisesti,kait kuuluu masennuksesta toipumiseen,et välillä tulee takapakkia 😯🗯️

Käyttäjä Ansku1966 kirjoittanut 30.10.2011 klo 13:25

Moi Rikkimennyt! Hyvä kun olet saanut uusia annostusohjeita lääkitykseen, jospa se vielä vähän helppaisi oloa! Mulla ainakin kerran kun lopetin opamoxin liian nopeasti tuli aivan hirveän ahdistunut olo ja sit oli pakko alkaa taas syömään normimäärät opamoxia. Joo, kyllä se kuuluu masennuksen kuvaan, että olotila menee ylös ja alas ja takapakkia tulee välillä ja se kyllä harmittaa 😠 Mä nyt vasta pystyin lopettamaan Lyrican vaikka psykiatri käski jo aikoja sitten, mutta en uskaltanut. Kävin siellä uudella hoitajallani, sairaanhoitaja, ja nyt mun pitää tehdä pikkuhiljaa ruokavaliomuutoksia pienin askelin, koska muuten uuvun. Ja alan käymään kuntosalilla aluksi kerran viikossa. Verenpaine onneksi oli normaali. Ti menen verikokeisiin ja sydänfilmiin. Nyt tutkitaan eikä hutkita 🙂👍 Mukavaa alkavaa marraskuuta kaikille 😎

Käyttäjä RikkiMennyt kirjoittanut 02.11.2011 klo 13:17

Moih Ansku1966,Hyvä juttu,et tutkiivat kunnolla. Joo ja liikunta on hyvää lievitystä masennukseen.🙂👍 Itselläni vointi ei ole nyt muuttunut suuntaan eikä toiseen.Olen kuitenkin saanu opamoxia vähennettyä lääkärin ohjeiden mukaan.Ketipinoria menny muutamana iltana 100mg.Tuntuu,et tässä nyt vasta alkaa heräillä jotenkin.Viime yönä nukuin jo paremmin.Aamuisin ahdistus ei ole tuntunut niin voimaakkaana kun olen ketipinorin annostusta nostanut.Toivon,että lähiaikoina satais lunta,olisi vähän valoisampaa,ei niin mustaa synkkää,mut nyt pitänee kävästä kävelyllä jos se virkistäisi. 🙂🌻

Käyttäjä RainDance kirjoittanut 03.11.2011 klo 05:50

Nyt olen pihalla miten tämä systeemi toimii, mutta koitetaan. Oon ihan uusi täällä joten alusta aloittelen tämän homman.... josko sais tätä kautta tukea tähän kokovartalo pahaan oloon. Itse oon luokitellut masennukseski, kun ei enää oikein näy mitään iloa koko tähän p''''a eläämään välillä ja ihan sattuu jo fyysisesti. Oon 45n, tällä hetkellä työtön ja välillä tuntuu että ihan helv... yksin. Kun ei ole töitä niin ei sit rahaakaan ei autoa millä liikkua, elämä kutistuu siihen että päivät hengailen kotona koittaen tehdä jotain. Eilen illalla tuli semmonen lakipiste et mietin jo millonka mut ylipäätään ees kukaan löytäisi jos noutaja kävisi yöllä. Lapset ei enää halua pitää yhteyksiä- niillä on liian "kiire" ja varsinkin nuorempi on niin koppava että katkoo väljejä ihan pienimmästäkin syystä. Miestä en ole onnistunut saamaan pidettyä, vaikka yrityksiä on ollut. Olen kai monen mielestä hankala luonne... Aikuskystävillä on niin kiire omien perheidensä kanssa että facessa vaihdetaan vain niitä pakollisia /tyhjänpäiviäisiä kuulumisia. Jotenkiin vaan tuntuu et tää syksy imee viimeisetkin yrisyshalut tehdä mitään. Herääminen on aamuisin sitä että onks mun ihan pakko herätä tähän päivään ja maailmaan. Miks ylipäätään hengitän, elän, mikä tässä on homman nimi ja mihin tämä pitäisi johtaa ? En keksi vastausta. Joskus menen kauppaan ihan sen takia että saan katsella tavaroita ja ihmisiä. Useimmiten en tee sitäkään koska se vain lisää ahdistusta kun ainakin luulee että kaikilla muilla on asiat hyvin ja kunnon elämä. Päivän paras hetki on se kun illalla pääsee nukkumaan ja voi unohtaa edes hetkeksi että ylipäätään on olemassa. Illat yksin on ihan kauheita. Ravintoloissa en käy ja nyt ei saa itestään irti et koittasi mennä jonnekkin harrasteeseen... ei vaan innostu yhtään mistään. Mikään ei inspiroi eikä motivoi. Soitella vois jollekkin jos ois saldoa. Sillontällön katson puhelimesta numeroita läpi ja koitan huijata itseeni että ne siellä olevat henkilöt muka välittäsi minusta.... 😞

Käyttäjä RikkiMennyt kirjoittanut 03.11.2011 klo 20:54

Moi! Ymmärrän täysin miltä sinusta tuntuu. Mainitsemasi tuntemukset kuulostaa tutuilta.
Itteeni masennus alkoi vaivata taas reilut 2 kk sitten,ilmeisesti vakavanpuoleista.
Aloitin joskus kuukausi sitten uuden masislääkkeen voxra 150mg,mutta valitettavasti tuntuu ettei se auta joten ehkä on edessä annoksen nosto.Tänä aamuna makailin sängyssä,itkin ja ajattelin,etten jaksa enää.Kaikkein pahinta tässä on musta kun ajatukset pätkii,julkisilla paikoilla liikkuminen ahdistaa(ennen nautin shoppailusta)vaikeaa tehdä päätöksiä jne..Pelottaa nostaa annostusta jos olotila menee tosi pahaksi ja ahdistuneisuus pahenee☹️ tai entä jos voxrasta ei annoksen nostosta huolimatta ole apua🤔 jospa vielä odottelisi muutaman päivän parempaa virkeämpää oloa...😯🗯️

Käyttäjä Ansku1966 kirjoittanut 19.11.2011 klo 13:43

Raindance, hyvin tuttua täälläkin nuo samat tuntemukset. Minulla keskivaikea masennus, joka on kroonistunut, ollut jo n. 14 vuotta. Lääkitykset välillä tehonneet, välillä eivät. Kannattaa kuitenkin hakea apua psykiatrilta. Rikkimennyt, kurjaa kun voxra ei tehoa, nostettiinko annostusta? Mulla lopetettiin Lyrica ja nyt vähennän opamoxia ja aloitettiin tyroksiini kilpirauhasen vajaatoimintaan, joka selittää osan mun oireista. Olen ollut melko huonovointinen viime aikoina, mikään ei oikein huvita, paitsi kutominen jonkin verran. Lunta odotellessa, parempia vointeja kaikille 🙂👍

Käyttäjä RikkiMennyt kirjoittanut 22.11.2011 klo 10:14

Heips Ansku1966! Mulla nyt tuntuis menevän paremmin vihdoinkin.Päätin etten nosta voxran annostusta et kyllä tästä on selvittävä muuten😠.En halunnut enää kärsiä lisää ja kokea sitä kamalaa ahdistusta minkä voxra ainaki alussa aiheutti.Olen liikkunut enemmän ja yrittänyt muuttaa ajatusmaailmaani positiivisemmaksi depressiokoulukirjan avulla.Paniikkikohtauksiakaan ei ole enää ollut.Ketipinoria menee nykyään iltaisin 100mg ja siitäkin ollu kyllä apua. Voimia kovasti 🌻🙂🌻