En tiedä Helsingin alueesta, mutta soita teidän psykiatrian poliklinikalle. Sieltä sulle varmaan ehdotetaan sopivan tuntuselle omahoitajalle aikavarausta. Kerrot hänelle tilanteestas ja sanot toivovasi tällaiseen ryhmään pääsyä. Tai sitten voit soittaa ihan terveyskeskukseen ja sitä kautta saada ensin lääkärille, joka laittaa sun tiedot sitten eteenpäin psykiatrian poliklinikalle. Tai jos terveyskeskuksessa on oma psykologi niin varmasti hänenkin juttusille pääsee.
Olen itse ollut ahdistuksen hoitokurssilla. Itselleni se oli aika rankkaa. Olin siihen aikaan työkokeilussa ja minulla oli hyvin suurta väsymystä. Jäin työkokeilusta sairaslomalle ja suurin osa kurssistakin meni väsymyshorroksessa. En tiennyt mitä minun olisi pitänyt puhua ja pelkäsin sanovani tai reagoivani "väärin". Ehkä minun olisi pitänyt jättää kurssi kesken, mutta ei sekään tuntunut sopivalta vaihtoehdolta. Mutta saimme hyvän lehtiön mukaamme, joka kertoi kattavasti ahdistuksesta. Lehtiö oli kurssillakin koko jutun perusta, mutta itse aloin tutustumaan sen sisältöön kunnolla vasta puolen vuoden kuluttua kurssin loputtua, kun en enää ollut niin väsynyt. Kun pystyin kunnolla keskittymään tähän kirjaseen niin sain sieltä tosi hyviä vinkkejä elämään ja tietoa ahdistuksesta. Nyt toivoisin pääseväni uudestaan samankaltaiselle kurssille kokeilemaan millaista se tällä kertaa olisi.
En halua kuitenkaan pelotella sinua omilla negatiivisilla kokemuksillani vaan lähde reippaasti kokeilemaan! Jokainen kokee saman kurssin omalla tavallaan. Se varmasti jännittää alussa, mutta etköhän saa sieltä mukaan myös matkaeväitä!

Haku kirjoitti 10.3.2014 11:52

Tietäisikö joku jostain sosiaalisen ahdistuksen ryhmästä Helsingissä? Itsellä jatkunut tämä ongelma nyt jo lapsesta asti, nyt 25 vuoden iässä ajattelin vihdoin alkaa 'treenata' näitä taitoja ihan tosissaan. On vaikuttanut jo liian pitkään elämään (eli sen puutteeseen) ihan kaikilla alueilla. Jonkin sortin masistakin taitaa löytyä, taitaa olla mun kupit puoliksi tyhjiä. Itsetunto on aikalailla negatiivisen puolella.
Tällä hetkellä aika hermiittinä on tullut elettyä jo vuosia, vissiin niitä syrjäytyneitä nuoria?
Viimeisetkin kaveritsuhteet kouluajoilta alkaa kuihtua pois. Aikeena olisi pitkän työkyvyttömyyden (eri vaiva) jälkeen alkaa palailla maailmaan ja löytää sieltä joku tarkoituskin itselle.
Ajattelin, että joku ryhmäjuttu voisi olla hyvä, jos sieltä löytäisi vaikka semmoista vertaistukea.. Ajatuskin jostain rinki-miittingistä saa kädet hikoamaan, mutta se kai kuuluu asiaan.

Kaikki muutkin vinkit aiheesta erittäin tervetulleita.

Hei...olen itse kamppaillut asian tiimoilta noin 12 vuotta..kehitystä on myös tullut..tosin
viellä on opittavaa..olisi erittäin mielenkiintoista tavata henkilö kellä näitä samoja ongelmia on...