Diagnoosien tarkoitus on auttaa sairastunutta. Kelan korvaukset ym. Minulle dg 112 on aiheuttanut haittaa 30 vuotta. Se ei kai ole tarkoitus.

Kiitos käyttäjä keskustelua, että olet keskustellut kanssani. Muuten tarinani olisi ollut yksinpuhelua.

Vielä kommentti mielipiteeseesi, että monet mieleltään sairastuneet ovat kilttejä. sekin hidastaa muutoksen hakemista. Olen samaa mieltä. Uskallan  arvailla, että uupumukseni syykin oli liika kiltteys.

Varpaan nivelrikkoon liittyvä kaltoinkohtelu lääkäriltä oli niin räikeä, että voitin kiltteyteni.

Voi vain arvailla, minkälainen olisi elämäni ollut ilman tapahtumia, joista olen osittain kertonut. Olen suorittanut korkeakolututkinnon. Ennen uupumustani olin töissä yliopistossa, yliopiston rehtorin tiimissä.

Löysin lisätietietoa. Kirjoitan yhdistelmän.

1. Mielisairaalan diagnoosi yli 30 vuotta sitten: raskauden jälkeinen psykoosi. Meni nopeasti ohi. Sairauskertomuksessa mainitaan myös, että oli reaktiivinen psykoosi.

2. Muutama vuosi myöhemmin yksityisen psykiatrin antama diagnoosi: määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö, F 29. Mielenterveystalo. fi kirjoittaa näin: Tila, jossa esiintyy psykoosioireita, mutta jonka piirteitä ei ole vielä onnistuttu tai ehditty tyypittämään. Tämä diagnoosi on siis samasta tapahtumasta, mistä mielisairaalassa annettiin diagnoosi raskauden jälkeinen psykoosi.

3. Yksityisen psykiatrin diagnoosi viisi vuotta sitten: reaktiivinen psykoosi. Siis samasta tapahtumasta yli 30 vuotta sitten.

4. Vuonna 2018 yleislääketieteen erikoislääkärin lausunto: Ei psyykkisiä sairauksia.

Yksi ainoa tapahtuma, jossa minulla oli psykoottisia oireita yli 30 vuotta sitten. Sen takia vielä vuonna 2020 tuntemattomat yleislääkärit kohtelevat minua kaltoin ja leimaavat minut valehtelevaksi, harhaiseksi pykootikoksi.

OLISIKO LUUDALLA TÖITÄ?

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 4 kuukautta sitten. Syy: lisäyksiä

Kai joku tarkoitus tälläkin, mitä sinulle tapahtunut, on. Oisitkohan kenties estradin toisella puolella? antamassa lausuntoja jonkun mielen terveydestä? jossain foorumissa? ellet olisi tullut 'jarrutetuksi' näillä diagnoosileimoilla, joita sinuun on laitettu? Niinkuin kirjoitit,

" Voi vain arvailla, minkälainen olisi elämäni ollut ilman tapahtumia, j  "

Nauttisit ihmisten arvostuksesta? korkeaa palkkaa? kunnioitusta?- Ei voida tietää, ellet ala elämääsi tässä kohdin siltä osin uudestaan, alusta? Mission impossible jota kutsutaan elämäksi! (Ellei synny uudestaan!)

Itsellä elämä lähempänä maalia, ehkä? Liikenteessä tilanteita riittänyt elämän aikana.

Eräässä tilanteessa olin ryhmässä, jossa testattiin tiettyjä sovelluksia älypuhelimilla. Meitä oli 5 siinä ryhmässä. Kaikilla muilla kuvattuamme skannaten tekstin samasta mallitekstistä näkyi omassa puhelimessaan "Tervetuloa kuulemaan ja kokeilemaan" - mun ruudulla oli "Tervetuloa kuulemaan ja kuolemaan". Se oli vuosi sitten lokakuussa.

Sen vuoden joulukuussa auto pyörähti liukkaalla ja lumipyryisellä iltapäivällä kaiteen päälle takarenkaat kaiteen ulkopuolella. Tänä kesänä käydessä katsomassa minkälainen se paikka oli, jossa tuo tapahtui. Kaide oli siksi, kun 5 m alapuolella oli junarata. Nyt siihen oli lisätty junaradan kohdalle kaiteeseen lisäturvakaide ja matalan kaiteen lisäksi lisätty korkeampi kaide. Liikenne siinä kohtaa on vilkasta. Talvellakin rekat kulkevat siinä kohtaa aika lujaa. Ihme oli, ettei juuri silloin, kun tuo tapahtui, tullut kummastakaan suunnasta autoa. Mutta hetken päästä alkoi tulla, ensimmäiset auttamaan.

Tämä dg asia on koko olemusta koskettava asia. Ymmärrän, että sinulle se on jotenkin sydänasia.

tähtitalvikki kirjoitti:
Löysin lisätietietoa. Kirjoitan yhdistelmän.

1. Mielisairaalan diagnoosi yli 30 vuotta sitten: raskauden jälkeinen psykoosi. Meni nopeasti ohi. Sairauskertomuksessa mainitaan myös, että oli reaktiivinen psykoosi.

2. Muutama vuosi myöhemmin yksityisen psykiatrin antama diagnoosi: määrittämätön ei-elimellinen psykoottinen häiriö, F 29. Mielenterveystalo. fi kirjoittaa näin: Tila, jossa esiintyy psykoosioireita, mutta jonka piirteitä ei ole vielä onnistuttu tai ehditty tyypittämään. Tämä diagnoosi on siis samasta tapahtumasta, mistä mielisairaalassa annettiin diagnoosi raskauden jälkeinen psykoosi.

3. Yksityisen psykiatrin diagnoosi viisi vuotta sitten: reaktiivinen psykoosi. Siis samasta tapahtumasta yli 30 vuotta sitten.

4. Vuonna 2018 yleislääketieteen erikoislääkärin lausunto: Ei psyykkisiä sairauksia.

Yksi ainoa tapahtuma, jossa minulla oli psykoottisia oireita yli 30 vuotta sitten. Sen takia vielä vuonna 2020 tuntemattomat yleislääkärit kohtelevat minua kaltoin ja leimaavat minut valehtelevaksi, harhaiseksi pykootikoksi.

OLISIKO LUUDALLA TÖITÄ?

 

Oikeudenmukaisuutta? Tässä maailmassa, jossa totuuteen suhtaudutaan kuin suhteellisuusteoriaan?

 

 
<ul id="bbp-topic-revision-log-320269" class="bbp-topic-revision-log">
<li id="bbp-topic-revision-log-320269-item-320273" class="bbp-topic-revision-log-item">Muokattu kirjoittajan toimesta 18 tuntia, 27 minuuttia sitten. Syy: lisäyksiä

Tämä otsikon aihe, onko sydämen asia - vai mielen? jäin miettimään.. mitä eroa niillä on?

jos on rakastettu, vaikka mieli diagnosoitu, jäynääkö niin paljon kuin jos on rakkautta vaille jäänyt?

Itsen kohdalla tämä asia aktivoituu mitä lähempänä menneisyydet esiin tuova - pelkällä olemassaolollaan mieleen tuova - on. Mielen filminauha kelautuu ikävimmiltä kohdiltaan toivon mukaan joskus niin, että ne osat katoavat valoon.

Pysäyttävä on auto-onnettomuutesi ja sitä edeltävä ennustus. Sitä ei voi ulkopuolinen selittää.

Luulen myös, että tapahtumilla, joita minulle on sattunut, on joku merkitys. Olen sitä miettinyt ja löytänyt ratkaisunkin (luultavasti).

Kummallista on se, että olin jo unohtanut paljon ja asettautunut mukaviin eläkeläispäiviin. Sitten kahden viime vuoden aikana on tullut jatkuvasti jymypaukkuja. Kun yhdestä yllätyksestä olen selvinnyt, on tullut taas uutta esiin. Elämä on niin jännittävää, että ei tarvitse lukea dekkareita.

Järjen tasolla toivon, että joku huomaa, miten retuperällä asiat ovat. Lääkärien kaltoinkohtelut ovat kummallisia. Yleislääkäreillä täytyy olla huonot tiedot mt-asioista. He ovat kiireisiä ja ennakkoasenteet mt-potilaita kohtaan ovat valmiiksi kielteiset. Toisinpäin väitetään.

Samoin mt-hoitajien asenteet ovat kielteisiä, vaikka sinisilmäisesti luulin, että he haluavat auttaa. Ihmettelen, kuka haluaa mt-hoitajaksi? Ehkä joku vallanhaluinen egoisti, joka luulee omaavansa yliluonnollisia kykyjä pelastaa maailma.

Raha ja valta eivät tee onnelliseksi. Sen tiedän. Riittävä toimeentulo ystävineen ja harrastuksineen antaa elämälle sisältöä ja tunteen, että on jollekin kenties tarpeellinen.

Sitten päivän politiikkaan. Helsingin Sanomissa torstaina 10.12 oli mielipideosastossa HUS:n lääkärien kirjoitus "Terapiatakuun valmistelu etenee käytännössä". Siinä on järkevästi todettu: "Suomalainen kuntapohjainen perusterveydenhuolto on liian hajanainen kyetäkseen toteuttamaan terapiatakuun. Tulevat maakunnatkin ovat osittain liian pieniä. Vastuu psykososiaalisten hoitojen arvioinnista ja osaamisen ylläpidosta onkin keskittämisasetuksella säädetty erityisvastuualuetasolle."

Kuvittele, jos terapiatakuu olisi jokaisessa terveyskeskuksessa (monessa tk:ssa on vain yksi lääkäri, jos sitäkään): Yksi yleislääkäri sitten arvioisi kaikkien ongelmaisten hoidon tarpeen. Sitten jokaiseen pieneenkin terveyskeskukseen perustettaisiin terapeutin virka sekä avustava henkilökunta. Yleislääkärin pitäisi olla monitaituri, samoin terapeutin. Hyvin menisi, jos minua kaltoin kohdelleet lääkärit olisivat hommissa. Ei tulisi kunnalle menoja, kun kaikki mielenterveysongelmaiset todettaisiin toivottomiksi tapauksiksi.

Olen monesti miettinyt, että saisi hyviä sketsejä näistä jutuista, vaikka telkkariin. Ehkä kaikilla katsojilla ei riittäisi huumorintaju 😊.

Nyt korona-aika teki villiksi. Ajattele, kuntaa, jossa käy lääkäri vain joskus, ehkä kerran kuussa. Siellä on tietenkin lakisääteinen terapeutti. Kuntalaiset riemurinnoin valittavat lääkärille mt-ongelmia. Lääkärillä ei riitä aikoja somaattisesti sairaille. Kaikki saavat lakisääteiset 20 käyntiä terapeutilla. Sitten, kun 20 kertaa on käytetty, pidetään tauko. Sen jälkeen uusi kierros. Lääkäriltä haetaan taas 20 kertaa.(Laissa ei ole säädetty, kuinka monta kertaa ja kuinka usein nämä 20 kertaa saa.)

Kuntalaiset voivat mahdottoman hyvin, kakkia asukkaat loistavat. Heillä on oma poppanainen/poppamies. Yleislääkäriä ei enää tarvita, henkisin voimin kaikki krempat parantuvat 😄.

tähtitalvikki kirjoitti:Samoin mt-hoitajien asenteet ovat kielteisiä, vaikka sinisilmäisesti luulin, että he haluavat auttaa. Ihmettelen, kuka haluaa mt-hoitajaksi? Ehkä joku vallanhaluinen egoisti, joka luulee omaavansa yliluonnollisia kykyjä pelastaa maailma.

Raha ja valta eivät tee onnelliseksi. Sen tiedän. Riittävä toimeentulo ystävineen ja...

Minulle myös on tullut käsitys alalle hakeutuvista, että vain toimeentulon vuoksi hakeutdutaan tällekin alalle. Jossain vaiheessa alalle (sosiaali-ja terveysala)  koulutusta järjestävät kaiketi  säästösyistä poistivat psykologiset testit hakijoilta ja alalle otettiin olipa hakijalla vähääkään taipumuksia saati halua auttaa sosiaalisista kyvyistä huolimattakaan. Nykyään kai noita testejä on palautettu?

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kohdalle on sattunut (mtt-taholla) yksi todella hyvä psykiatrinen sairaanhoitaja (ps sh). Noin 10 vuotta sitten. Ps sh, jonka kanssa viimeimmäksi asioinut ilmoitti vaihtavansa työpaikkaa, olikin liki vuoden tässä. Alkoi löytyä yhteisymmärrystä. (Mikä on olennaisinta - inhimillinen ote!) Tuo vaihtuvuus kertoo alan vaikeudesta, oli eräs vuosi, että kahden vuoden sisään ehti tuossa mttssä olla 4 eri hoitajaa, tuon puhelinnumeron takana, jossa tuo hyvä ps sh  oli kohdannut ihmisiä 15 vuoden ajan.

Surua pukkaa kaiken keskellä mitä maailmassa nyt tapahtuu laajemminkin. Pieni virus pyörittää maailmaa miten tahtoo ja arvaamattomasti.

Mutta ei vaivuta toivottomuuteen, yhä eletään! vastoinkäymiset vaan vahvistaneet!

tähtitalvikki kirjoitti:
....Kuvittele, jos terapiatakuu olisi jokaisessa terveyskeskuksessa (monessa tk:ssa on vain yksi lääkäri, jos sitäkään): Yksi yleislääkäri sitten arvioisi kaikkien ongelmaisten hoidon tarpeen. Sitten jokaiseen pieneenkin terveyskeskukseen perustettaisiin terapeutin virka sekä avustava henkilökunta. Yleislääkärin pitäisi olla monitaituri, samoin terapeutin. Hyvin menisi, jos minua kaltoin kohdelleet lääkärit olisivat hommissa. Ei tulisi kunnalle menoja, kun kaikki mielenterveysongelmaiset todettaisiin toivottomiksi tapauksiksi.

Olen monesti miettinyt, että saisi hyviä sketsejä näistä jutuista, vaikka telkkariin. Ehkä kaikilla katsojilla ei riittäisi huumorintaju 😊.

Reps:)

Osalla on toki aito halu auttaa, mutta sote-alalle päätyy myös sinne soveltumattomia ihmisiä. Sehän ei ole mikään salaisuus, että koulussa huonommin pärjääville tytöille tuputetaan sote-alan opintoja. Samoin alanvaihtajille ja työttömille naisille ehdotetaan sote-alan opintoja.

Työkkäri ei välttämättä anna opiskella työttömyysetuudella muuta kuin sote-alaa. Varsinkaan aiempaa tutkintoa täydentäviin opintoihin ei rahaa heru, koska se ei mukamas paranna asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Sote-alalle puoliväkisin päätynyt ihminen tuskin on kovin motivoitunut, muutoin kuin rahan takia.

En tiedä mitä työttömille miehille ehdotetaan, luultavasti vaihtoehdot ovat tee ilmaistyötä tai syrjäydy. Liian oma-aloitteinen tai aktiivinen ei ainakaan saa olla. Työkkäristä saisi myös sarjan tragikoomisia sketsejä. Tosin sarjan tekijät päätyisivät äkkiä työkkärin CV-kurssille, kun joillain menisi kampaviinerit väärään kurkkuun.

Auttamistyö puoli-ilmaiseksi 😶

... aina tarjolla, kutsumustyöksi kutsutaan.?

Hei, pidin pitkän joululoman ja oli muuta puuhaakin. Nyt keksin, mien psykootikko voi todistaa parantuneensa, jos on onnekas. Psykoosisairaan joku nivel on hyvin kipeä, mutta mitään ei näy röntgenkuvassa. Hänellähän ei ole toiminnallisia häiriöitä. Samainen potilas  saa valtavan perinnön kolmenkymmenen vuoden kuluttua nivelen ensimmäisestä röntgenkuvasta. Nyt hän onnistuu lahjomaan suurella rahalla yksityisen laboratorion ja kipeästä nivelestä otetaan toinen röntgenkuva. Kuva osoittaa, että  nivelessä on paha kuluma, joka olisi pitänyt hoitaa vuosia sitten. Ei hätää! Psykoosi on parantunut, koska vaiva näkyy nyt kuvassa. 😅

😊

Mietin äskettäin kuntosalilla psykoosisairauksien periytymistä ja sukurasitetta. Tuli ajatus.

Kun menet lääkäriin koronan oireiden takia, lääkäri kysyy: oliko isoäidilläsi korona? Vastaat, että kyllä oli, hän kuoli sata vuotta sitten. Lääkäri säikähtää, kiidättää sinut  tehohoitoon ja liittää hengityskoneeseen varmuuden vuoksi.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 3 vuotta, 2 kuukautta sitten. Syy: korjaus