Avoimissa ryhmissä on toinen keskusteluryhmä otsikolla Parisuhde, koti ja perhe. Keskustelunaloituksesi saattaisi saada enemmän huomiota ja vastauksia siellä.

Aivan totta, kiitos🌻🙂🌻

Auringonlasku kirjoitti 4.3.2016 9:26

Moi kaikille, tulin tänään tänne uutena käyttäjänä ja ajattelin miettiä ajatuksia " ääneen ".
Otsikko " aikuisen elämää " alle, mahtuu aika paljon asiaa. . .
Tänään mietin avioliittoa, sen haasteita. Kun kaikki on periaatteessa hyvin, mutta jotain puuttuu.
Onko kenelläkään tuttu tunne, että ei saa sitä täydellistä tunnekontaktia toiseen?
Elämä pyörii radallaan. Arki pyörii radallaan, lapset hoidetaan hyvin, todella hyvin. Omat työt hoidetaan tunnollisesti, kotityöt jaetaan tasaisesti, voimavarojen mukaan. Mutta, se iso mutta. Yhteistä aikaa parisuhteelle ei ole. Eikä sitä enää kumpikaan enää edes jaksa yrittää järjestää. Asioista keskustellaan, mutta tunnetasolla olo jää tyhjäksi.
Henkinen ja fyysinen tyhjyys on käsin kosketeltavaa. Ei riitoja, ei suurta draamaa mistään, mutta ei myöskään kipinää missään.
Itse olen sairastanut masennusta, mutta sen suhteen voin tällä hetkellä aika hyvin. Jaksan hyvin töissä ja arki sujuu ok.
Ja tuntuu, että olen itse yrittänyt jo vuosia saada tätä yhteyttä toimimaan puhumalla, mutta ei. Ei tämä puhumalla aukea.
On kuin eläisi yksin, yhdessä avioliitossa, pienten lasten kanssa ja kuitenkin avioliittoa on takana jo yli kymmenen vuotta.
Onko teillä muilla samanlaisia kokemuksia?
Ajatuksia?
Miten yhteiseloa voisi saada lähennettyä, jos molemmat ovat lukossa, olleet jo vuosia?

Hei Auringonlasku!
Olen ollut avioliitossa jo kauan ja lapset ovat jo isoja. Seksielämä on hyvä tai tarkoitan että saan sitä tarpeiden mukaan, mutta halusin että kumppani kertoisi haluistaan ja tarpeistaan muttei näistä asioista voi keskustella, enkä voi tehdä sitä mitä haluaisin kumppanin saavan meidän seksisuhteesta.Ihminen on ihan lukossa seksuaalisesti. Suuttuu jos yritän avata tätä pandoran lipasta. Terveisin halu ymmärtää naista