Ahdistavat ajatukset iltaisin

Ahdistavat ajatukset iltaisin

Käyttäjä BirdBell aloittanut aikaan 26.12.2016 klo 20:36 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä BirdBell kirjoittanut 26.12.2016 klo 20:36

Se on rasittavaa kun iltaisin miettii seuraavan päivän tapahtumia tai miettii tapahtumia joita päivällä koki. Koko Lokakuun, Marraskuun ja Joulukuun mietin iltaisin ettei ole kavereita ja miten saisin niitä. Tulin tulokseen en mitenkään koska en ansaitse kavereita. Itkin ja mietin mitä teen jotta saan omanarvontuntoni takaisin, tulin tulokseen en yhtään mitään koska minua ei kiinnosta enään yhtään mikään kun tuntuu että kaikkea pahaa aina tapahtuu ja jos ei tapahdu ajattelen jo pahinta tapahtumaa jo etukäteen jolloin se todennäköisesti tapahtuukin ja sitten olen taas pahassa kunnossa… en osaa ottaa relax.

Muilla samoja ongelmia?
Olisko ihmisillä vinkkejä miten pystyy lopettamaan ”haitallisten ajatusmallien käytön” tai edes vähentää?!

Käyttäjä Joie kirjoittanut 27.12.2016 klo 16:12

Oon kokenut, että huolehtimiseen ja ahdistuneisuuteen on eniten auttanut se, kun on hiljalleen opetellu luottamaan johonki ihmiseen. Jos ahdistuneisuus vaivaa sua kovasti, olis hyvä jos hakisit apua. Mäkin meen tosi herkästi pois tolaltani pienistäkin asioista. Helpottaa, kun on joku, jolle voi kertoa ne pienetkin huolenaiheet, jotka kuitenki painaa ihan kauheasti. Sitten niitä ei tartte yksin kantaa ja saa vähäntoista näkökulmaa asiaan. Rauhaa sinulle ja kiva, kun kirjoitit. 🙂

Käyttäjä BirdBell kirjoittanut 27.12.2016 klo 17:49

Joie kirjoitti 27.12.2016 16:12

Oon kokenut, että huolehtimiseen ja ahdistuneisuuteen on eniten auttanut se, kun on hiljalleen opetellu luottamaan johonki ihmiseen. Jos ahdistuneisuus vaivaa sua kovasti, olis hyvä jos hakisit apua. Mäkin meen tosi herkästi pois tolaltani pienistäkin asioista. Helpottaa, kun on joku, jolle voi kertoa ne pienetkin huolenaiheet, jotka kuitenki painaa ihan kauheasti. Sitten niitä ei tartte yksin kantaa ja saa vähäntoista näkökulmaa asiaan. Rauhaa sinulle ja kiva, kun kirjoitit. 🙂

Moikka Joie
Olisikin niin helppoa vain yrittää luottaa ihmisiin mutta kun ei ole koskaan oikein ollut kavereita. Käyn keskustelemassa kyllä ammattilaisen luona...

Käyttäjä MädelOhneNamen kirjoittanut 27.12.2016 klo 21:30

Tiedän tasan tarkkaan nuo tunteet. En pysty yhtään ajattelemaan seuraavaa päivää, koska tiedän ettei mitään kummempaa ole. Itselläni on ihan muutama kaveri jotka ovat jääneet useamman vuoden takaa mutta heillä on omat elämät ja en todellakaan halua heitä vaivata omilla ongelmilla ja masennuksella. itselläni elämä on ollut yhtä ala mäkeä. Aina kun luulen että asiat menee hyvin ja vihdoin elämä hymyilee niin pilaan kaiken. Ja lopulta tuntuu että en vain jaksa tätä. en halua kuolla mutta en jaksa tätä elämääkään.
Valitettavasti itse en osaa yhtään auttaa.

Käyttäjä Tunnusx kirjoittanut 28.12.2016 klo 07:12

Mulla on sama juttu. Siinä vaiheessa kun menee nukkumaan tai kun herää yöllä niin kaikki alkaa pyörimään päässä. Jos on sattunut jotain, puhunut jotain typerää tai muuta, miettii miten olisi voinut toimia toisin. Välillä miettii miksi meni kaikki päin vituralleen mikä olisi voinut olla toisin jos olisi valinnut aikoinaan toisen polun jossain elämän käännekohdassa. Jos olisi tutustunut toisenlaisiin ihmisiin ym.

Se on typerää mutta sille ei vaan voi mitään. Kuuluu taudinkuvaan tai sitten me vaan ollaan tälläisiksi synnytty.

Eli mitään apua en osaa sanoa kun itsekin kamppailen samojen asioiden kanssa joka ilta mutta tiedät ainakin että et ole ainoa.

Käyttäjä Joie kirjoittanut 29.12.2016 klo 08:49

BirdBell kirjoitti 27.12.2016 17:49
Moikka Joie
Olisikin niin helppoa vain yrittää luottaa ihmisiin mutta kun ei ole koskaan oikein ollut kavereita. Käyn keskustelemassa kyllä ammattilaisen luona...

Juu ei oo helppoa... mut ihmissuhde sekin on, kun käy ammattilaisen kanssa puhumassa. Vai miten sä koet? Pysytkö häneen luottaan tai saamaan apua siitä yhteydestä? Pelkäätsä ihmisiä vai miks sulla ei oo ikinä ollu kavereita? Mullakin yksinäisyys painaa, mut hiljalleen on kuitenki syntyny joitaki ihmissuhteitakin. Oon vaan kokenut, että ahdistuneisuutta ja huolehtimista on eniten helpottanut se, että on ees pari ihmistä ympärillä. Ei oo niin turvaton olo, kun ei oo ihan yksin.

Käyttäjä mmila kirjoittanut 29.12.2016 klo 15:15

Mua vaivaa kanssa nuo ajatukset iltaisin... Uni ei tule kun mietin päivän kulkua ja seuraavaa päivää ja kaikkia vanhojakin ahdistavia juttuja. Ne vaan pyörii päässä eikä niistä pääse eroon. En osaa auttaa asiassa sen kummemmin muuta kuin kertomalla, ettet ole yksin...